Theme Layout

[Rightsidebar]

Boxed or Wide or Framed

[Framed]

Theme Translation

Display Featured Slider

Featured Slider Styles

[Centred]

Display Grid Slider

No

Grid Slider Styles

[style4]

Display Trending Posts

Display Author Bio

No

Display Instagram Footer

Don´t use my photos without my permission.
Ethän käytä kuviani ilman lupaani.
Copyright ©¸Johanna Koskiranta

Let's Connect

5/recent posts
Pekoniset grilliherkkusienet juustolla

Pekoniset grilliherkkusienet juustolla


Pekoniset grilliherkkusienet valkohomejuustolla täytettynä, halloumia, possupihvit ja salaattia. Siinä helppoa ja nopeaa kesäruokaa.

Viikonloppu ylitti kaikki odotukset. Aurinko armas paistoi ja paistoi ja vaikka tuuli vähän yritti vihmoa, onnistuin suojautumaan lämpimän viltin sisään iltasella tähtiä tuijottamaan. Lämpimistä kesäöistä on turha puhua, mutta villasukat ja kumisaappaat jalassa tarkeni jo. Loppuperhe viskasi talviturkin pois, minähän kävin uimassa jo pari viikkoa sitten. Kerrankin voin rehviä asialla.

Grilli on puunattu kesäkuntoon ja avajaiset vietetty. Törmäsin juttuun, jossa sanottiin "Minä en täyttäisi herkkusieniä. Se on meille Grillimaisteri-kiertueella ihan vitsi kun joka vuosi siellä on "ne herkkusienentäyttäjät", huippukokki Rehbinder kertoo. What? En nyt ymmärrä mitäköhän herra huippukokki tarkoittaa. Mielestäni makuaistini on suhteellisen hyvin kehittynyt ja en vielä ole jättänyt sienten grillausta väliin. Tapoja on monenlaisia. Tästä jutusta suivaantuneena kipaisin heti kauppaan ja ostin paketin sieniä. Oliko minulta ehkä mennyt jotakin ohi. No ei ole, ne on ihan hyviä edelleen.

Pekoniset grilliherkkusienet juustolla


250 g herkkusieniä
1 pkt Castello valkohomejuustoa
1 pkt pekonia


Puhdistin sienet sudilla, irroitin jalan, lisäsin sisään valkohomejuustoa ja kiedoin komeuden pekoniin. Sienten jalat laitoin folioon keitettyjen perunoiden kanssa, loraus öljyä ja ripaus suolaa, sekaan murskasin valkosipulia ja päälle laitoin nokareen maustamatonta tuorejuustoa. Nyytti kiinni ja grilliin.

Sienet grillasin parillalla, ensin nurinperin ja lopuksi täytepuoli ylöspäin. Pois otetaan kun sieni on sopivan pehmoinen ja pekoni hyvässä värissä.

Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
Follow, what´s happening between a stove and a wine glass




More »
Hellan ja viinilasin välissä
3 Comments
Paska äiti

Paska äiti


Tiedättekö mikä fiilis kun aurinko paistaa ja tietää pääsevänsä mökille? Ihan hillittömän ihanaa. Miten ihminen voikin rakastaa näin paljon mökkielämää ja merta. Grillipihvit kassiin ja menoksi meiningillä kohti mökkiä. No ihan noin helposti se ei mene edes kuvitelmissa. Mökki ei ole talviasuttava, joten kaikki tavarat pitää taas roudata sinne. Mökki on pienen pieni, mutta niin rakas.



Eniten odotan niitä aamuja kun linnut herättävät ja auringonsäteet tulevat kaihtimen välistä kutittamaan nenänpäätä. Lasten tuhina kuuluu ja koiran nenä näkyy jalkopäästä peiton alta. Mies lukee aamuvirkkuna jo silloin kirjaa tukka sekaisin. Voi vaan olla, tuijotella kattoon ja nauttia siitä mökin tuoksusta, joka tulee omanlaisenaan kun aurinko lämmittää seiniä. Kun on aikansa venytellyt voi suunnitella aamu-uintia. Välillä se jää suunnitelmaksi, mutta jos ilma on lämpöinen, se houkuttelee hankkimaan kihelmöinnin ja adrenaalivirtauksen kroppaan. Kahvi maistuu sen jälkeen täydelliseltä kylpytakki päällä nautittuna. Aamun kiireettömyys on kesän parasta antia.  Lapsia ei tarvitse hoputtaa kouluun, ei läksyjen tekoon, ei harrastuksiin - tuntuu kuin olisi itsekin lomalla, kun kaikki ylimääräinen hössötys jää pois. Sitä myös nauttii siitä, että näkee lasten vapautumisen kaikesta.



Meinaan tänäkin kesänä yrittää lasten kännyköiden takavarikointia, jotta kirjaston anti ja muut aktiviteetit tulevat tutuksi. En vaan kestä nähdä nenä kiinni kännykässä istuvia muruja sisällä mökissä, kun meri ja metsä ovat vieressä. Meinaan siis olla paska äiti tänäkin vuonna. Loppujen lopuksi lapset ovat kuitenkin kiittäneet asiasta. Kavereihin saa toki pitää yhteyttä, mutta jatkuva kännykän nakuttaminen loppuu. Lapset rauhoittuvat silmin nähden ja kirja pino kasvaa. Minun puolestani lomalla saa lukea kirjaa vaikka yötä myöden, se on jopa suotavaa. Onneksi mökkipitäjällämme Luvialla on ihana kirjasto ja avuliaat kirjastotädit, jotka auttavat missioni toteuttamisessa. Onneksi lapset sentään rakastavat mökkeilyä yhtä paljon kuin minäkin, olisi kamalaa raahata väkisin murjottavia pikku teinejä. Sekin vaihe saattaa olla edessä, mutta en mene asioiden edelle. Nautin tästä hetkestä, murehtimatta tulevaisuudesta.



Ihanaa aurinkoista viikonloppua, vihdoinkin kesä on täällä. Viikonloppuna luvassa jotakin kivaa kesäreseptiä mökiltä, pysykää kuulolla. Nyt lähden kalaostoksille, savukalaa on saatava mökillä.

Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
Follow, what´s happening between a stove and a wine glass






More »
Hellan ja viinilasin välissä
2 Comments
This is my life

This is my life




Kello kilahti soimaan 05.30, ihana päivä luvassa ihan järkyttävän aikaista heräämistä kompensoimaan. Starttasin perjantaina klo 06.30 bussilla Helsinkiin nauttimaan upeaakin upeamman Grand Champangen antimista. Kolmipäiväinen tilaisuus on vakiinnuttanut paikkansa ja suurimpien samppanjatalojen edustus olikin paikalla Helsingissä. Hatunnosto Essille ja Tarulle, he ovat luoneet huikean tapahtuman, joka noteerataan korkealle myös Ranskassa. Jos tänä vuonna ette ehtineet paikalle, kannattaa ensi vuoden tapahtuma merkitä kalenteriin jo nyt, niin upeita samppanjoita on tarjolla. Ainutlaatuinen tilaisuus päästä maistelemaan harvinaisuuksiakin. Listasin muutamia samppanjoita faceen perjantaina, jotta lauantain maistelijat saivat vinkkejä. Toivottavasti myös  instastories tavoitti mahdollisimman monta, koska sielta saattoi bongata myös samppanjatalojen tähtien ihanan murteellista englantia. Miten ranskalaiset voivatkin puhua niin kaunista englantia?

Benoît Gouez Moët & Chandonin kellarimestari oli yksi tähtivieraista. Kuvassa Essi Avellanin haastateltavana. 

Tastingin jälkeen juoksin vanhan opiskelukaverini kanssa syömään Strindbergille. Toiset laihduttavat ja toiset tankkaavat ennen cocktailtilaisuutta. Me kuuluimme jälkimmäiseen. Olin aamusella juonut vihermehun linja-autossa ja nauttinut yhden Pastiksen hodarin Grand Champagnessa eli ainoa tilaisuuteni ehtiä syömään, oli tässä välissä. Strindberg ei pettänyt ja sen ruokailun turvin selvisin kotiin saakka.

Iltasella ennen kotiin lähtöä oli vielä Taittingerin upea cocktailtilaisuus, johon myös samppanjatalon kaunis ja sydämellinen Vitalie Taittinger osallistui. Miten ranskalaiset naiset ovatkin niin luonnollisen kauniita. Suomalaisten duckface selfieitä ottavien nuorten naisten pitäisi lähteä hetkeksi Ranskaan.



Kaikkien näiden huomioiden ja samppanjan jälkeen istuskelin 4 tuntia linja-autossa miettien syntyjä syviä ja katsellen Trädgårdstider -ohjelmaa. Perjantaipäivä oli upea ja ehdottomasti 8 tunnin bussissa istumisen arvoista. Olin kotona klo 00.00.

Olen kokenut huonoa omaatuntoa joutuessani kieltäytymään suurimmasta osasta tapahtumia, mutta 8 tunnin matkustaminen muutaman tunnin tapahtuman vuoksi on usein liikaa.
Nyt vasta monen vuoden jälkeen alan olla sinut asian kanssa. Käyn kun pääsen ja olen äärimmäisen iloinen siitä, että minua edelleenkin kutsutaan. Sähköpostini pursuaa toinen toistaan ihanampia tilaisuuksia, avajaisia, tastingejä, ravintolaruokailuja ja niin paljon kaikkea muuta kivaa, joihin on oikeastaan aivan mahdotonta lähteä, jos ei asu Helsingissä. Muuttaisinko sen vuoksi, en ikinä!

En olisi onnellinen juostessani tilaisuudesta toiseen vaan ylikuormittuisin, tunnen itseni hyvin. Lisäksi ne hotellit joissa nukun hyvin, ovat todella vähissä. Kun totta puhutaan, niin mielummin matkustan 8 tunnissa jonnekin aivan muualle kuin Helsinkiin, vaikka kaupungista tykkääkin. Nyt kun Porista taas lennetään sekä Helsinkiin että Tukholmaan on lähteminen pidemmälle Tukholman kautta niin paljon helpompaa.

Olen onnekas kun saan nauttia molemmista puolista, silloin kun haluan - onnekas myös koska ymmärrän, että jatkuva pörrääminen ei ole enää minua varten. Jotenkin olen vasta nyt myös tajunnut, että eiväthän kaikki lukijanikaan välttämättä ole niin kiinnostuneita jokaisesta Helsinkiin aukeavasta ravintolasta ja tapahtumasta (toivottavasti). Lupaan kuitenkin edelleen matkakertomuksia, mutta sellaisia meidän perheen juttuja, aitoja tarinoita matkoilta. Nyt kun lapset ovat jo vähän vanhempia, niin ehkä pääsemme mieheni kanssa matkustamaan enemmän myös kahdestaan - tykkäisin ja haluaisin.





Olen onnellinen täällä Porissa, jossa elämä soljuu omalla painollaan eteenpäin. Täällä ravintolaskene ei usein koe suuria muutoksia, mutta tällä hetkellä uusia ravintoloita on tullut ja tulossa, useitakin. Lupaan tehdä niistä myös juttua.

Minulle suuren onnen tuo kun istuskelen mökin portailla kumisaappaat jalassa katselemassa merta, mutta lasissani saa kuitenkin olla Taittingerin samppanjaa ja patongin päällä hanhenmaksaa, briejuustoa ja dijonsinappia (jälkimmäinen oli poikani tekosia).  Näin siis vietin täydellistä äitienpäivää, mökillä merimaisemia katsellen, samppanjasta nauttien ja perheeni ympäröimänä.

PS. ennen samppanjalasillista olin joutunut keräämään kottikärryllisen kuivaa hanhenkakkaa mökkitontiltamme  ;)





This is my life and I´m so happy about it !


Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
Follow, what´s happening between a stove and a wine glass



SaveSave
More »
Hellan ja viinilasin välissä
2 Comments
Mustapapu-paprikahöystö ja kuohuvat vinkit

Mustapapu-paprikahöystö ja kuohuvat vinkit


Mitä tänään syötäisiin olo iski jääkaapille mennessä. Lohta oli kaapissa, mutta ainainen ongelma lisukkeista vaivasi. Löysin paprikan, jonka parasta ennen päivä oli aika lähellä eli siitä lähdettiin. Ajatus vei Meksikoon ja muistin mustapavut kuivakaapissa. Lopputulos maistuu tortillojen välissä, mutta todellakin myös kalan tai vaikka pihvin kanssa. Mustapapu-paprikahöystö on hyvin monikäyttöistä. Seuraavana päivänä laitoin sitä salaatin sekaan.

Mä rakastan nykyään näitä nopeita, yksinkertaisia ja silti niin maistuvia ruokia. Onneksi kesä on tulossa, joka ehkä vierottaa minua inkivääristä, juustokuminasta, korianterista ja chilistä. Lämmittävät mausteet maistuvat talviaikaan paremmin ja ilmeisesti kroppani on edelleen sitä mieltä, että talvi on.

Huomenna starttaan fasaaninkiekaisun aikaan bussilla Helsinkiin nauttimaan koko päiväksi Grand Champagnen ihanista antimista. Jos perjantain ja lauantain aikana on yhtään ylimääräistä aikaa, niin kannattaa lähteä, niin upea kattaus samppanjoita on jälleen tarjolla.

Niin ja jos joltakin puuttuu vielä äitienpäiväsamppanja, niin kumpi tahansa Viinipäiväntasauksessa mukana olleista samppanjoista on hyvä. Valinnanvaikeus iskee siinä, että ottaako rosén vai tavallisen.  Roséna oli Andrea Clouet Rosé ja tavallisena Charles Heidsieck Réserve Champagne Brut. Jos samppanja ei ole se oikea vaihtoehto, niin Barth Riesling Brut kuohuviini on myös aivan loistava valinta.

Kysymys kuuluu voiko tämän ruoan kanssa nauttia samppanja - no, hitto miks ei! En ole vielä törmännyt ruokaan, jonka kanssa samppanja ei kävisi ja jos ei käy, niin nautitaan samppanja ja ruoka erikseen.





Mustapapu-paprikahöystö

1 tlk 400 g säilöttyjä kypsiä mustapapuja
1 punainen paprika
1 sipuli
4 valkosipulinkynttä

oliiviöljyä
1 rkl tomaattipyreetä
3 tl jauhettua korianteria
1 tl jauhettua juustokuminaa 
1 tl savupaprikajauhetta
1 tl chiliä
1 tl mustapippuri
n. 1-2 tl suolaa (maista)

Päälle avokado, lime, suola sekoitusta tai pelkkää creme fraichea. 

Kaada säilötyt mustapavut siivilään, huuhtele kylmällä vedellä ja valuta.

Leikkaa paprikat suikaleiksi. Halkaise kuoritut sipulit ja leikkaa ohuiksi renkaiksi. Kuori ja hienonna valkosipuli.

Kuumenna runsaasti öljyä paistinpannussa. Paista paprikoita ja sipulia (ei valkosipuli) kovalla lämmöllä noin 5 minuuttia, kunnes ne saavat väriä ja ovat pehmentyneet hieman.

Lisää valkosipuli, tomaattipyree ja mausteet. Kääntele 2 minuuttia.

Lisää valutetut mustapavut ja kuumenna vielä 2–3 minuuttia.

Kuumenna tortillat. Aseta ne tarjolle täytteen ja kastikkeen kanssa, jotta jokainen ruokailija voi koota niistä oman annoksensa.

Resepti mukaeltu Hesarin ohjeesta


Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
Follow, what´s happening between a stove and a wine glass

SaveSaveSaveSave
More »
Hellan ja viinilasin välissä
12 Comments
Bataattilohkot rosmariinilla

Bataattilohkot rosmariinilla


Olen aina tykännyt bataateista, mutta tänä talvena rakkaus on roihunnut. Bataattilohkot ja majoneesi, makeuden ja suolaisuuden täydellisen liiton ilmentymä. Välillä majon sekaan laitetaan Srirachaa, useimmiten valtavasti valkosipulia ja joskus majo menee ihan sellaisenaan (no vähän Dijonia sekaan). Lohkojen kanssa sopii makkara tai sisäfilepihvi tai vaikka sellaisenaan söisi.

Pakastealtaan ranuja en ole kokeillut, kun nämäkin valmistuvat niin nopeasti. Maustaminen oman mielen mukaan, mutta oliiviöljy, savustettu paprikajauhe, Provencen yrttimauste ja Maldon suola kuuluvat omaan vakiomixiin. Jos lapsukaiset eivät ole ruokapöydässä sekaan menee myös cayennepippuria.

Lauantain juhlimisen jälkeen on vähän vieläkin dagen efter -olo. Kun unet ovat jääneet olemattomiin, kestää tilanteen nollaus tässä iässä valitettavan pitkään. Nykyään dagen efter -olon saa ihan pelkällä valvomisellakin, mutta nyt se ei ihan pelkästään siitä johtunut. Tänä aamuna korjasin tilannetta vihermehulla, päivällä tomaattikeitolla ja illalla sisäfilepihvillä ja rosmariinibataateilla. Nyt olo alkaa olla jo lähes inhimillinen. Huomenna ehkä jo normaali.





Bataattilohkot 

(reilu annos neljälle)

1,2 kg bataattia kuorittuna ja veneiksi leikattuna
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl savustettua paperikajauhetta
1 rkl provencen yrttisekoitusta
suolaa omantunnon mukaan

Sekoita hyvin ja kaada leivinpaperin päälle uunipellille. Paista uunissa 210-asteessa kiertoilmassa. Riivi päälle tuoretta rosmariinia ja hieman sormisuolaa. Tarjoile hyvän majoneesin kanssa välittömästi.

Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
Follow, what´s happening between a stove and a wine glass

More »
Hellan ja viinilasin välissä
16 Comments
Syntymäpäivät kasarmilla

Syntymäpäivät kasarmilla


Tulin kirjoittelemaan nopeat moikat. Vietimme viikonloppuna ystäväni syntymäpäiviä mitä mielenkiintoisimmassa paikassa Kustavin saaristossa. Katanpään linnakesaari oli kuvauksellinen ja maisemat henkeä salpaavan kauniit. Paikka on mm. entinen armeijan tukikohta ja pitkälle ulottuva historia on lievästi sanottuna moniulotteinen. Niin ja kummituksia on paljon. Yksi niistä herätti minut aamulla klo 6 kasarmialueelta, jossa nukuimme.

Juhlimme synttärisankaria ja tutustuimme alueeseen. Aurinko paistoi lämpimästi ja talviturkki tuli heitettyä kolmeen kertaa, vesi oli raikkaat 6 astetta. Hrrr...

Unet jäivät vähiin, joten menen suoraan peittojen alle ja toivottavasti näen tällaisia merimaisemia unissanikin. Lisää juttua tulossa pian, kuvia on paljon.

Ihanaa alkavaa viikkoa!











Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
Follow, what´s happening between a stove and a wine glass


SaveSaveSaveSaveSaveSave
More »
Hellan ja viinilasin välissä
0 Comments
Paras kukkakaalipyree hääpäivänä

Paras kukkakaalipyree hääpäivänä


Joskus ne yksinkertaiset asiat ovat vaan niin hyviä. Kuten kukkakaalipyree, rakuunaporkkanat, sisäfilepihvi ja valkosipuli-persiljamaustevoi. Poikani totesi, näyttää hienostuneelta. Ehkä olisi voinut jopa ollakin, mutta kun tykkään tyrkätä maustevoihin kokonaisen valkosipulin (solon). Sen jälkeen se ei ole hienostunutta vaan hiton hyvää.



Ainainen vänkäyksemme mieheni kanssa jatkuu. Maustetaanko pihvit ennen paistamista vai vasta sen jälkeen. Toinen paistaa sekkarikellon kanssa ja toinen kääntää kun pisaroi. Voitte varmaan arvata, että minulla ei ole kello kädessä. Loppujen lopuksi molemmat paistavat aivan yhtä hyviä pihvejä, mutta luonne-erot näkyvät tässäkin.

Rakuunaporkkanat valmistuvat käden käänteessä siinä sivussa. Paloiksi, pannulle voin kanssa ja rakuunaa sekaan. Paistele, kunnes al dente ja lisää vielä vähän voita ja suolaa.

Maustevoi ei sekään ota aikaa. Laita valkosipuli tehosilppuriin, hurauta pieneksi, lisää voita ja vaikka kourallinen persiljaa. Hurauta tasaiseksi. Laita kelmuun pötköksi ja anna viilentyä jääkaapissa. Leikkaa paloiksi pihvin päälle.

Lisukkeeksi lempparini, kukkakaalipyree.

Tänään on meidän hääpäivämme, 14 vuotta naimisissa. Nämä alla olevat tuotiin aamulla sänkyyn - täällä on onnellinen nainen.








 Kukkakaalipyree


1 kg kukkakaalia
100g philadelphia tuorejuustoa (ei kevyttä)
25g voita
suolaa oman maun mukaan

Keitä kukkakaalit vähässä vedessä kypsäksi. Älä kaada ihan kaikkea vettä pois vaan säästä 2 ruokalusikallista. Laita kattilaan myös tuorejuusto ja voi ja surauta sauvasekoittimella tasaiseksi. Mausta suolalla. Yrttejäkin voi lisätä oman maun mukaan.


Bon Appetit, mä menen nyt nauttimaan lasillisen samppanjaa Murun kainaloon.


Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
Follow, what´s happening between a stove and a wine glass





More »
Hellan ja viinilasin välissä
2 Comments
.hidden {display: none !important;}

Follow @hellanjaviinilasinvalissa