Theme Layout

[Rightsidebar]

Boxed or Wide or Framed

[Framed]

Theme Translation

Display Featured Slider

Featured Slider Styles

[Centred]

Display Grid Slider

No

Grid Slider Styles

[style4]

Display Trending Posts

Display Author Bio

No

Display Instagram Footer

Don´t use my photos without my permission.
Ethän käytä kuviani ilman lupaani.
Copyright ©¸Johanna Koskiranta

Let's Connect

Hellan ja viinilasin välissä goes Ylläs


Tämä on kolmas kerta kun vietämme lomaa Ylläksen upeissa maisemissa. Meillä on ollut vuokralla aina sama mökki Äkäslompolon "keskustan" ja Ylläs-Skin laskettelukeskuksen välissä. Tästä vielä hiihtelee "keskustaan" jo aikaisemmin postaamaani Jounin kauppaan ostoksille. Hiihtokeskukseen kulkee ski-bus, joka kuitenkin on vielä testaamatta, saimme auton lainaksi ystäviltämme. Tämä oli ensimmäinen kerta kun tulimme lentäen eikä todellakaan viimeinen. Jos vaihtoehtona on kahden päivän ajaminen ja välillä Oulussa yöpyminen vs. lento Tampere-Kittilä 1,5h niin lento vie voiton. Tällä hetkellä kolme lentoyhtiötä tarjoaa lentoja Tampereelta Kittilään näin sesonkiaikoina ja halvimmalla lensi Air Baltic, siitäkin huolimatta että jokainen matkalaukku ja suksipussi maksaa erikseen. Vinkkinä, että isoja suksipusseja löytyy kunhan vain hieman metsästää eli jokaista suksiparia ei tarvitse erikseen laittaa omaan pussiinsa. Meilläkin oli mukana 6 paria suksia, 4 murtsikkamonot, 2 laskettelumonot ja 3 kypärää. Sukset ja murtsikkamonot menevät siihen yhteen isoon suksipussiin ja monolaukkuun monot. Kypärät kiinni käsimatkatavaroiden ulkopuolelle. Huomioikaa kuitenkin, että ainakin Air Baltic pitää tiukasti kiinni kilorajoituksistaan. Meille onneksi sattui ymmärtäväinen virkailija, joka antoi mahdollisuuden vaihtaa tavaroita laukusta toiseen, ylimääräinen kilo maksaa aina 10,- lisää.




Loma on sujunut lasketellen ja hiihtäen. Valitettavasti tuulet eivät ole suosineet meitä, mutta sitkeästi olimme maanantaista keskiviikkoon rinteessä, vaikkakin vain muutaman tunnin päivässä. Lapsille olimme varanneet laskettelukoulut. Kauhulla katselin maanantaina, kun laskettelukoulun oppilaat kokoontuivat, suurin osa lapsista lähti rinteeseen kasvot paljaana. Ymmärrän, jos vanhemmat eivät laskettele, niin eivät he myöskään välttämättä tiedä mitä tuuli tekee rinteessä. Paleltumia syntyi aivan varmasti. Jotenkin ehkä laskettelukoulukin voisi ohjeistaa vanhempia tällaisista asioista tai vaikkapa myydä edullisemmin ilmoittautumismaksun yhteydessä buffin kasvoja peittämään. Ja ehkä laskettelukoulun maskotti voisi jakaa karkit laskettelun jälkeen eikä kesken tunnin; pienet lapset repivät käsineet käsistään karkkia ottaessaan, eivätkä todellakaan saa niitä kunnolla enää takaisin. Aloittelijoiden laskettelukoulu ei tainnut mennä ihan suunnitellusti, koska mattohissi oli poissa toiminnasta joko vian tai huonojen tuuliolosuhteiden vuoksi. Hienosti ohjaajat kyllä hoitivat toisena päivänä lapset ankkurihissillä harjoittelemaan tuulettomampaan paikkaan.



Olemme olleet tällä kertaa vain Ylläs-Skin puolella eli kokemuksemme rajoittuvat nyt tähän hiihtokeskukseen. Ruuhkasta ei ole voinut puhua, kuka ihme nyt tälläisella tuulella lähtee rinteeseen? Tiistaina jäimme lasten pyynnöstä ruokailemaan tunnin jälkeen Ylläs-Skin ravintolaan. Ensinnäkin minulle selvisi vasta jälkikäteen, että puolia on kaksi. Pubin nimellä varustettu puoli piti sisällään myös ravintolan, joka viihtyisyydellään hakkasi "ravintolapuolen" mennen tullen. Tämän huomasin kuitenkin vasta lähtiessämme eli söimme "ei niin viihtyisällä puolella".  Ravintolassa oli päivittäin buffet-pöytä, jossa oli pizzapaloja, salaatteja sekä joku lämmin ruoka. Pöytä ei näyttänyt mitenkään erityisen haluttavalta. Pöydistä ei löytynyt minkäänlaisia ruokalistoja, ainoa tilausmahdollisuus oli mennä jonottamaan "luukulle" kuin Hesellä konsanaan. Ei mitenkään kätevää ainakaan pienten lasten kanssa. Tarjoilijat vielä pyysivät odottamaan tilauksia, jotta sait ne itse kuljetettua pöytään. Sitten laskettelumonot jalassa keinuen kiikutat koko perheen lounaita pöytään. Palvelukulttuuria!!!! Listalta löytyi perusleikkeitä, pizzoja, hampurilaisia, pastoja oikeastaan aika kaiken kattavasti, mutta salaatit puuttuivat kokonaan. Ruokapuolella olisi parantamisen varaa.

Ylläs-Skin katutason vuokrauspuoli ja kauppa saavat palvelualttiudellaan täydet 10 pistettä ja papukaijan merkin. Kaikkea löytyi, aina löytyi myyjä auttamaan ja aina hymyiltiin. Lappia syytetään kovasta hintatasosta, mutta en allekirjoita kyseistä väitettä. Täältä löytyy sekä halpoja että kalliita ja valinnanvaraa on huomattavasti enemmän. Kylmän sään vuoksi jouduimme tekemään paljonkin lisähankintoja lapsille ja paikallinen urheilukauppa Äkäslompolo Sport auttoi henkilökohtaisella palvelullaan vaikka kiirettä riitti. Välillä valittiin lämpimämpiä käsineitä, välillä kypärää ja välillä kasvosuojuksia.



Nyt varusteet ovat kunnossa ja tuulesta huolimatta jatkamme liikkumista, nyt kylläkin siirrymme murtomaahiihdon saloihin. Latujahan täällä riittää, kaiken kokoisille ja kaiken kuntoisille. Alkuviikkokin on ollut ihanteellinen murtomaahiihtoladuilla, vaikka rinneolosuhteet olivatkin huonot.

Kaiken kaikkiaan Äkäslompolo palvelee erittäin hyvin matkailijoitaan. Ruokaravintoloihin emme poikkeuksellisesti tutustuneet tällä kertaa, mutta jotakin pitää jättää seuraavaan kertaan, joka toivottavasti on jo keväällä.

Hellan ja viinilasin välissä vetäytyy viinilasin ja takan ääreen ja siirtyy raportoimaan lauantaina Levin tunnelmista.
QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
0 Comments
Share :

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun jätit viestin minulle!

.hidden {display: none !important;}

Follow @johanna_koskiranta