Theme Layout

[Rightsidebar]

Boxed or Wide or Framed

[Framed]

Theme Translation

Display Featured Slider

Featured Slider Styles

[Centred]

Display Grid Slider

No

Grid Slider Styles

[style4]

Display Trending Posts

Display Author Bio

No

Display Instagram Footer

Don´t use my photos without my permission.
Ethän käytä kuviani ilman lupaani.
Copyright ©¸Johanna Koskiranta

Let's Connect

Kuohuvaa vapuksi



 


Tässä kuohuviinejä, joiden kanssa kehtaa kilistellä ja nauttia herkkuja vappuna. Muutamat näistä ovat pysyneet suosikkilistallani jo useamman vuoden, mutta aina joukkoon löytää myös joku uudempikin.


Las Moras Rosé Shiraz-Viognier 9,89 Alko


Campo Viejo Cava Brut Reserva 9,99 Alko


Anna de Codorníu Brut Reserva 10,98 Alko


Jacob's Creek Chardonnay Pinot Noir Brut 10,99 Alko


Domaine du Landreau Rosé 13,42 Alko


Jos haluat kilistellä samppanjalla, samppanjatastingin tulos löytyy täältä.



Toivotaan oikein kaunista ja lämmintä vappuilmaa, jotta kaikkien juhlat ja piknikit onnistuvat ainakin sään puolesta.



Iloista vappua hellan ja viinilasin välistä!









QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
6 Comments
Share :

Himottavat parmesankeksit


Siitä se ajatus sitten lähti, kun lasten lämpimät voileivät tulivat uunista ja minä maistoin uunipellille sulanutta juustoa. Paluuta ei ollut, sitä oli saatava lisää. Seuraavaksi huomasin jo raastavani parmesankekoja leivinpaperin päälle ja miten sopivasti sattuikaan, että kaapissa oli katkarapusalaattia ja pöydällä ruukku basilikaa. Keksit katosivat lautaselta alle 5 minuutissa. Kuvasta poiketen ymmärsin jossakin vaiheessa lisätä basilikalehden jokaiselle keksille, taivaallinen makuyhdistelmä. Tässä mukava pikkusuolainen vaikka vapuksi, mutta varokaa, näihin tulee himo.



Parmesankeksit katkarapusalaatilla

200 g parmesanjuustoa
Katkarapusalaattia valkosipulikastikkeella (Lidl)
Basilikaa

Raasta parmesanjuustosta kekoja uunipellille leivinpaperin päälle. Paista uunissa 200-asteessa n. 10 minuuttia. Anna keksien kovettua pellillä. Lisää päälle katkarapusalaattia ja jokaisen keksin päälle oma basilikalehti.                                                                                                  
QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
0 Comments
Share :

Ihanaa, kuplivaa, kaunista samppanjaa - tasting


”I drink when I´m happy and when I´m sad. Sometimes I drink it when I´m alone. When I have company I consider it obligatory. I trifle with it if I´m not hungry and I drink it when I am. Otherwise I never touch it, unless I´m thirsty."
                                                                                                              Madame Lily Bollinger

Juhlakauden avajaiset ovat kulman takana, joten on kuohuvan aika. Toivottavasti näistä samppanjatastingin tuloksista on apua tuleviin juhlajuomavalintoihin. Kuohuviinivinkkejäkin tulossa vielä ennen vappua.

Porin Viiniseuran kuohuviinitasting pidetään yleensä huhti- tai toukokuussa juhlakautta silmällä pitäen. Tänä vuonna testissä oli pelkästään samppanjoita. Viime vuonna piilotin yhden kuohuviinin joukkoon. Olen luvannut pitää aina nämä keväiset kuohuviinitastingit, jos vaikka oppisin tietoja etsiessäni itsekin lisää tästä kuplivien kuningattaresta.

Maistelu toteutettiin sokkotestinä eli kaikki pullojen alkuperään viittaava oli peitetty ja osallistujille kerrottiin vain, että joukossa on yksi arvokkaampi samppanja sekä 5 hieman edullisempaa, hintoja ei kerrottu.
Samppanjoita oli 6 erilaista. Viisi oli hintaluokassa alle 50,- ja yksi yli 100,-.  Neljä testin samppanjoista on Alkosta ja kaksi nettikaupasta www.alkoholikauppa.com.

Mukana testissä:

Bollinger Special Cuvée NV                  49,90 Alko
Duval-Leroy Brut                                   34,90 Alko
Palmer & Co. Blanc de Blancs               34,90 www.alkoholikauppa.com
Moet & Chandon Dom Pérignon 2002   138,10 Alko
Palmer & Co. Brut Réserve                     25,90 www.alkoholikauppa.com
Pannier Sélection Brut NV                      15,98 (37,5cl) Alko / 34,90 (75cl) Alkon tilausvalikoima

Testisamppanjat ennen naamiointia
Muistiinapanojen tekeminen on alkanut
Asta Matikainen analysoi tuoksuja
Maistelualusta muistiipanoille

Viinin maistelijan apuvälineitä: vettä ja patonkia puhdistamaan makunystyröitä
Tuloksien aika


Sokkotestin tulos

1. Dom Perignon 2002  pisteet 89,3
138,10 Alko

Kuiva, hienostunut, runsas, tasapainoinen, sitrushedelmää. Kyseisen samppanjan sanotaan paranevan seuraavien 5-10 vuoden aikana, mutta kehittyvän yhä paremmaksi jopa yli 50 vuoden ajan. Vuosikerta 2002 on parhaimpia. Jäsenistä suuri osa tunnisti samppanjan Dom Perignoniksi.

2. Pannier Sélection Brut NV pisteet 87,9        HYVÄ HINTA-LAATU SUHDE
15,98 (37,5cl) Alko / 34,90 (75cl) Alkon tilausvalikoima


Kuiva, hedelmäinen, runsas, kestävät kuplat, paahtoleipää, tasapainoinen. Pannieria pidettiin parhaana samppanjana hinta-laatu suhteeltaan. Tämä viini valittiin Vuoden Viini 2012 -kilpailun voittajaksi.

3. Palmer & Co. Brut Réserve pisteet 87,2 HYVÄ HINTA-LAATU SUHDE
25,90 www.alkoholikauppa.com

Kuiva, raikasta hedelmää, paahtoleipää, tasapainoinen, sitrushedelmää.
Palmer & Co. Brut Réserve oli tastingin halvin samppanja ja yllätti sijoituksellaan positiivisesti.

4. Duval-Leroy Brut  pisteet 85,3  HYVÄ HINTA-LAATU SUHDE
34,90 Alko

Kuiva, runsas, hedelmäinen, tasapainoinen, sitrushedelmää.
Tämä samppanja oli minun arvosteluissani toisena pisteen erolla Pannieriin.

5. Bollinger Special Cuvée NV pisteet 83,7
49,90 Alko

Kuiva, omenainen, roteva.
Tämä  samppanjan tuoksu toi alkuun erittäin voimakkaasti mieleen englantilaiset siiderit. Vappukuohuvaksi ruoan kanssa.

6. Palmer & Co. Blanc de Blancs 2006 pisteet 83,3
34,90 www.alkoholikauppa.com

Kuiva, sitrusta, vihreää omenaa, paahtoleipää. Tuoksu alkuun hieman ummehtunut, mutta aukesi hedelmäiseksi.
Tastingin ainoa blanc de blancs samppanja.


Samppanjoista kiinnostuneille voin suositella kahta kirjaa, jotka olivat kovassa käytössä esitelmää tehdessäni. En ala tässä nyt esitelmöimään, mutta laitan tähän perään hieman perustietoa samppanjasta, voitte sitten brassailla tiedoillanne vappuna.

Matka Champagneen - Essi Avellan
Samppanja - Jukka ja Päivi Sinivirta


-----------------------------------------------



Perustietoa samppanjasta

Samppanja on kuohuviini, joka on tuotettu Champagnen maakunnassa Ranskassa.
 Sanat samppanja ja champagne ovat suojeltuja EU:n alueella ja niitä saa käytää vain Ranskan Champagnen maakunnan kuohuviineistä, jotka on valmistettu tarkan laatuluokituksen mukaisesti perinteisellä samppanjamenetelmällä (Méthode Champenoise).

RYPÄLEET

Samppanjamenetelmän keksijäksi mainitaan usein munkki Dom Perignon, mutta todellisuudessa Méthode Champenoise koostuu useista neljän vuosisadan aikana tehdyistä viininvalmistuksen innovaatioista, jotka vakiintuivat nykyiseen muotoonsa 1800-luvun alkupuoliskolla.
Kuten kaikkien laatuviinien myös samppanjan perustana on ammattitaitoisesti viljellyt viiniköynnökset, joiden sadonkorjuu tulee ajoittaa tarkasti oikeaan rypäleiden kypsyysasteeseen.
Samppanjan laatuvaatimuksen mukaisesti rypäletertut on lisäksi korjattava käsin. Keräyskoneiden käyttö on kielletty.

Perinteisimmillään samppanjan valmistuksessa käytetään kolmea rypälelajiketta: chardonnay, pinot noir ja pinot meunier.
Näistä valkorypäleinen chardonnay vastaa samppanjan raikkaudesta, hapokkuudesta ja mineraalisuudesta, tummakuorinen pinot noir antaa voimaa ja struktuuria ja
tummakuorinen pinot meunier hedelmäisyyttä ja pehmeyttä.


Tässä loistava Discovery kanavan ohjelma samppanjan teosta.



LUOKITTELU

Samppanjoita voi luokitella useilla eri tavoilla. Olennaisimmat erot muodostuvat perus- ja vuosikertasamppanjoiden (vintage) välillä, valmistuksessa käytettyjen rypälelajikkeiden pohjalta sekä tietenkin samppanjan makeusasteen mukaan.

Makeusaste on näistä mittareista helpoin:
 

erittäin kuiva, extra-brut : 0 - 6 g sokeria litrassa
 
täysin kuiva, brut : alle 15 g/l
 
kuiva, extra dry : 12 - 20 g/l
 
kuivahko, sec (tai dry): 17 - 35 g/l
 
puolikuiva, demi-sec : 33 - 50 g/l
 
makea, doux : yli 50 g/l.

Rypälelajikkeisiin perustuen on nimetty mm. Blanc de blancs (100% chardonnay) ja Blanc de noirs (pinot noir, pinot meunier).
Jotkin samppanjatalot käyttävät myös muita alueen kuriositeettiviinilajikkeita omiin erikoisuuksiinsa.
Perinteisen samppanjan rinnalla ovat viime vuosina merkittävästi yleistyneet rosésamppanjat. Rosésamppanjat valmistetaa muutoin kuten tavallinen samppanja, mutta ennen pullotusta laadittuun viinisekoitukseen on joko lisätty punaviiniä tai pinot noir ja pinot meunier-lajikkeiden kuorien värin on annettu imeytyä rypälemehuun. Roséita löytyy yhtälailla useassa makeusasteessa sekä perus- että vintageversioina.
Vuosikerta- eli vintagesamppanjoita valmistetaan vain samppanjatalon erinomaiseksi luokittelemina satovuosina. Viinisekoitteeseen tulee käyttää vähintään 85% yhden satovuoden viinejä ja  kypsytys kestää vähintään kolme, useimmiten yli viisi vuotta. Vintagesamppanjat ovat yleensä selvästi perussamppanjoita hintavampia mutta säilyvät ja kehittyvät huomattavasti paremmin.

Blanc de Blancs,
on nimensä mukaan “valkoisten valkoinen” eli ainoastaan vaaleasta Chardonnay-rypäleestä valmistettu samppanja. Tämän samppanjatyylin maku on kevyempi ja hapokkaampi. Kypsyessään Blanc de blancs saa Chardonnaylle ominaisia, viineistäkin tuttuja voin, pähkinän ja paahdetun leivän sävyjä.

Blanc de Noirs,
Blanc de Noirs on valmistettu tummien rypäleiden vaaleasta mehusta, eli “mustien valkoisesta”. Tämän samppanjan valmistuksessa tärkeää onkin oikeanlainen rypäleiden puristaminen, jotta kuorista ei irtoa väriä mehuun. Rypäleinä voidaan käyttää molempia tummia samppanjarypäleitä, Pinot Noiria ja Pinot Meunieria.

Blanc de blancsia tummasävyisempi samppanja ei ole syystä tai toisesta hyvässä maineessa, eivätkä valmistajat usein edes mainitse etiketissä, että kyseessä on Blanc de Noirs. 

Rosé,
Rosé-samppanjaa saadaan lisäämällä tavalliseen samppanjaan Champagnen alueella tehtyä punaviiniä. Oikeaoppisesti rosé tehdään nimenomaan sekoittamalla, vaikka jotkut antavat myös tummien rypäleiden käydä niin pitkään, että niistä irtoaa väriä. Juuri väri onkin yksi merkittävä tekijä, sillä eri merkeillä sävy voi vaihdella hyvin vaaleasta punaisesta tummaan.

Rosé-samppanja yhdistyy sikäli muihin samppanjan tyyleihin, että se voi olla vakio-, vintage- tai prestige-samppanjaa. Prestige-rosét ovat usein hinnaltaan vieläkin kalliimpia kuin valkoiset luksussamppanjat. Rosé-samppanjan suosio on kasvanut viime vuosikymmenien aikana huimasti ja se onkin ainakin tällä hetkellä samppanjoista muodikkaimpia.

Edit: Sain asiantuntevan kommentin rosé-samppanjoista kommenttikenttään
On vähän kyseenalaista voiko sanoa Rosén tekemistä sekoitusmenetelmällä "oikeaoppiseksi", kun kyseinen menetelmä on laiton suurimmassa osassa Ranskaa. Toki se on Champagnessa yleinen, varsinkin halvempien hintaluokkien roséissa. Kuitenkin monesti Saignee-menetelmällä valmistettuja Roseita pidetään parempina ja autenttisempina.

Grand Cru
samppanjatyyppinä takaa sen, että viinit ovat 100-prosenttisesti valmistettu Grand Cru –tarhojen rypäleistä. Esimerkiksi Mumm Grand Cru koostuu viiden Grand Cru -tarhan sekoituksesta ja kahdesta eri rypälelajista. Cru-luokitus eri tarhoille perustuu rypäleistä maksettavaan hintaan. Grand Cru –luokitus on kaikkiaan vain parilla kymmenellä tilalla kylällä Champagnen alueella.

Edit: korjaus kommenttikentästä:
Grand Cru -luokituksia ei ole Champagnessa tiloilla, vaan tietyillä kylillä (Mesnil, Ambonnay jne). Tuottajilla on palstoja yhdessä tai useammassa kylässä ja GC-status määräytyy sen mukaan missä kylässä palsta on.
Vintage
Vintage- eli vuosikertasamppanjoita valmistetaan vain erittäin hyvinä satokausina ja saman vuoden rypäleistä. Kaikki samppanjanvalmistajat eivät valmista vintage-samppanjoita välttämättä samana vuonna, sillä eri tiloilla sadon laatu voi vaihdella suurestikin.

Vintage-samppanjoita kypsytetään useita vuosia ja niiden olemus on runsaampi, täyteläisempi ja voimakkaampi kuin vakiosamppanjan. Vintage-samppanjat kehittyvät hitaasti.

Prestige
Prestige- eli luksussamppanja on todellinen samppanjanvalmistajan taidonnäyte. Valmistukseen käytetään vain erinomaisten satokausien parhaita rypäleitä. Prestige-samppanjoista kehittyy pitkän ajan kuluessa moninvivahteisia, todella hienostuneita ja rikkaita makuelämyksiä.

Nämä luksustuotteet ovatkin usein kaikkein kalliimpia samppanjalaatuja ja niiden juomisesta nauttivat ne, joilla on todellakin varaa sijoittaa jaloon harrastukseen.











QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
8 Comments
Share :

Kirjan ja ruusun päivän suosituksia


Kenellekään ei ole varmasti jäänyt epäselväksi intohimoni keittokirjoja ja muita kauniita kirjoja kohtaan. Yöpöydälläni on aina vino pino kirjoja iltalukemiseksi, valitettavasti romaanit ovat jäänet keittokirjojen jalkoihin. On niin ihana kaivautua peittojen alle ja uppoutua reseptien maailmaan. Tämän vuoksi harvemmin kehittelen itse reseptejä kokonaan, sen sijaan kokeilen ohjeiden mukaan ja niiden vierestä ja eri ohjeita yhdistellen, miten parhaimmalta milloinkin tuntuu.

Intohimoisena keittokirjojen lukijana näin kirjan ja ruusun päivänä pitää nostaa muutamia loistavia kirjauutuuksia esille. Kokkauksia näistä on jo näkynyt ja tulee näkymään blogissa.




Onnistuneet Juhlat
Liselotte Forslin

Olen aina hieman skeptinen kun avaan juhlakirjan, koska suurin osa kyseisistä kirjoista on nähty jo niin moneen kertaan aiemminkin. Tällä kertaa tulos on jotakin aivan muuta.

Onnistuneet juhlat -kirja houkuttelee jo pelkästään upealla ulkoasullaan ja kauniilla kuvillaan lukemaan kaiken. Yllätyksenä ei tullut, että kirjan alkuperäisteos on ruotsalainen. Kirjan pääpaino on resepteissä. On cocktailohjeita, erilaisia noutopöytiä, kolmen ruokalajin illallisia, ohjeita yönälkään ja paljon muuta. Lisäksi kirjassa on muutamia kattausivinkkejä sekä kutsukorttiohjeita. Tämä on ehdoton hankinta kevään juhlien järjestäjille ja vaikka et järjestäisikään juhlia, niin suosittelen ostamista siltikin.

Kirjasta on jo kokeiltuna pääsiäismenussa olleet sitruuna-hunajakastikkeella höystetyt paahtojuurekset sekä passionhedelmällä koristeltu mangopannacotta.

Kirjan luettuaan on vain yksinkertaisesti pakko alkaa suunnittelemaan juhlia.



Sikke Ruokaa Rakkaudella 
Sikke Sumari

Sikke Sumarin järjestyksessä seitsemäs keittokirja, Sikke – ruokaa rakkaudella toimii loistavana käsikirjana LIV – kanavan samannimisen tv-sarjan kanssa, sillä kirja sisältää samoja reseptejä.

Sikke Sumarin ruokafilosofian punaisena lankana on kotoisat ateriat. Siken keittiössä ei tarjoilla kuitenkaan perinteistä lohturuokaa kuten voita, kermaa, sipsejä tai suklaata vaan rakkaudella valmistettua kotiruokaa, josta nautitaan mieluiten hyvässä seurassa rennosti, rauhallisesti ja hitaasti. Kirjassa kunnioitetaan mahdollisuuksien mukaan kotimaista ja italialaista lähiruokaa sekä sesonkituotteita.

Kirjasta voi valita joko pitkään ja hartaasti kypsennettäviä ruokaohjeita tai pikaisesti loihdittavia aterioita. Lopputulosta ei voi nimittäin mitata keittiössä vietetyn ajan perusteella, sillä se kaikista tärkein ja alati mukana kulkeva raaka-aine sekä maailman paras mauste on rakkaus valmistajalta nautiskelijalle.

Tämäkin kirja kuuluu niihin opuksiin, joka tulee olemaan täynnä ruokaräiskeitä ja merkintöjä. Ihanan rustiikkista ruokaa!





Ruoasta viiniin
Juha Berglund, Antti Rinta-Huumo, Antti Vahtera

"Teimme tämän kirjan, jotta sinun elämäsi keittiössä olisi helpompaa. Haluamme tarjota sinulle ajatuksia ruoan ja viinin yhdistämisestä. Hyvät asiat elämässä ovat usein yksinkertaisia, niin tämäkin. Makuja voi yhdistellä rajattomasti, ja eri lähestymistapoja on lukuisia. Me kerromme niistä muutaman. Meidän tapamme  ei ole ainoa oikea. Kerromme lähinnä, miten itse toimimme. Ruokaa ja viiniä kunnioittaen, harmoniaa etsien. Hauskinta tässä on, että perusasioiden ymmärtämisen jälkeen voit itse soveltaa ohjetta rajattomasti omien makumieltymystesi mukaan."


Kun kirjan tekijänä on kokki, viinuri ja maajussi ovat odotukset korkealla. Kirjan alussa kerrotaan ruoan ja viinin yhdistämisen perusasioita, mitä maistamme, ruoan ja viinin tasapainosta ja onnistuneen illan resepti. Reilusti yli puolet kirjasta on herkullisia reseptejä viinisuositusten kera. Reseptit on jaettu vuodenaikohin, jolloin sesonkien raaka-aineet ovat parhaimmillaan.  Reseptit eivät ole liian monimutkaisia, joten vähemmänkin kokkaava pääsee mukaan viinien ja ruokien yhdistelyyn. Hyvä perusteos viinien ja ruoan ystävälle, ulottuvuuksia löytyy sekä alkavalle harrastajalle että jo vähän osaavallekin.
Olisin ollut erittäin iloinen tällaisesta jo 18-vuotiaana eli hyvä lahjavinkki ylioppilasjuhliin.

Kirjasta on jo kokeiltu viinisuositusten kanssa gryuerejuustokeitto.






Riisiä tiskin alta 
Tarinoita nousevan auringon maasta

Liisa Karvinen


Yöpöydälläni on ollut muutakin kuin keittokirjoja. Riisiä tiskin alta vie lukijan tutkimusmatkalle Tokioon ja sen myötä koko Japaniin. Omakohtaisen kokemusten kautta YLE Uutisten ulkomaantoimittaja Liisa Karvinen avaa hauskalla tavalla japanilaista käyttäytymistä, ruokakulttuuria, työelämää, koulutusta, uskontojen kirjoa ja monia muita japanilaisuuteen kuuluvia asioita.
Kirjassa Tokio on jaettu viiteen eri alueeseen, jossa kierrellään ja samalla tarinoidaan japanilaisuudesta.

Vaikka kirja ei varsinainen matkaopas olekkaan, suosittelen tätä erittäin lämpimästi Japaniin matkaaville, sinne haluaville tai muuten kultturista kiinnostuneille. Kirjaan mahtuu runsaasti käytännön vinkkejä aina pöytätavoista junalla matkustamiseen.

Upea nojatuolimatka Japaniin!

QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
1 Comments
Share :

Fasaania saltimbocca


Mieheni ansiosta pakastimestamme löytyy myös fasaania, joka on minulle uusi tuttavuus keittiössä. Pihassamme niitä tepastelee useampiakin, siis myös edelleen. Rintafileet oli puhdistettu jo ennen pakastimeen laittamista, mutta haulin mukana sulkia uppoaa lihan sisään, joita yritin vieläkin nyppiä pois. Kuten kuvasta näkyy siivousoperaatio ei täysin onnistunut, hauli löytyi vasta suusta.

Pohjana käytin www.mustapippuri.fi -sivustolta löytämääni reseptiä, joka on otettu Passione-kirjasta. Kaikki elementit sopivat yhteen ja kun lautanen oli tyhjä nuolin viimeiset marsalakastikkeen rippeet, kotona kun oltiin. Tämä samainen resepti toimisi varmasti yhtä hyvin kanan ja muiden lihojen kanssa ja varmasti tulen niitä kokeilemaan. Aivan järjettömän hyvää.

Fasaanin kanssa tein suosikkiani maa-artisokkapyreetä ja paistoin voissa lisukkeeksi pakastimesta ottamiani suppilovahveroita suolalla maustettuna.




Fasaania saltimbocca


500 g fasaanin rintafileitä
suolaa
pippuria
100 g ilmakuivattua kinkkua
tuoretta salviaa

3 dl marsalaviiniä
6 kpl salvianlehtiä
suolaa
pippuria

Puhdista rintafileet ja mausta suolalla ja pippurilla. Laita fileiden päälle 4-6 kpl salvianlehteä ja siivu ilmakuivattuakinkkua. Kiinnitä kinkku coktailtikulla kiinni. Paista pannulla molemmin puolin n. 2 minuuttia puoli, ensin kinkkupuoli ja nosta lautaselle folion alle. Kaada pannuun marsalaviiniä, lisää salvianlehdet ja anna kiehua muutama minuutti. Siivilöi kastike ja kaada takaisin pannuun. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää fasaanifileet pannulle ja anna niiden lämmetä pieni hetki. Tarjoile välittömästi.

Maa-artisokkapyree
(reilu annos, puoli annosta riittäisi 4 hengelle)

1 kg maa-artisokkaa
5 salottisipulia
2 dl kuohukermaa
Maldon suolaa
50 g voita

Kuori maa-artisokat ja paloittele ne. Kuori salottisipulit ja pienistä. Lisää pannulle 50g voita, kuullota salottisipulit, lisää maa-artisokat ja paista muutama minuutti koko ajan sekoittaen. Lisää kerma ja anna kiehua kunnes maa-artisokat ovat aivan pehmeitä n. 30 minuuttia. Varo ylikiehumista. Kaada kypsät maa-artisokat tehosekoittimeen ja pyöräytä tasaiseksi. Mausta suolalla.


QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
3 Comments
Share :

Perjantain viinivinkki - Gustave Lorentz Sylvaner Reserve 2010


Viinityyppi: valkoviini
Rypäleet: Sylvaner
Maa: Ranska
Hinta: 9,99 Alko
Nauti hyvin jäädytettynä

Tuoksu: Raikas, omenaa, sitrushedelmää
Maku: Kuiva, hennosti sitruksinen, tasapainoinen

Sopii seurusteluun, mutta myös ruoan kanssa, monikäyttöinen viini, vaikkapa vaalean kalan ja kanan kanssa. Taidan kokeilla tänään siian kanssa.

Sylvaner-rypäle on alkujaan Itävallasta, josta se on levinnyt Keski-Eurooppaan. Viinin rypäleet ovat Bergenheimin kylän lähellä. Köynnökset ovat kasvaneet pääosin savi- ja kalkkipitoisessa maaperässä. Viini on käynyt kontrolloidussa lämpötilassa terästankeissa, joissa sitä on myös varastoitu. Viini on valmista nautittavaksi heti. Vuonna 1836 perustettu Gustave Lorentz sijaitsee Keski-Alsacessa, Bergenheimin kylässä. Talo omistaa noin 30 hehtaaria viinitarhoja Bergenheimin alueella. Lorentz ostaa myös rypäleitä paikallisilta sopimusviljelijöiltä. Talon viinit ovat tyyliltään runsaita ja hyvin hedelmäisiä, erinomaisia ruoan kanssa yhdistettynä. (www.skycellar.com)

Tämä viini voitti Vuoden Viini 2012 -kilpailussa hopeaa sarjassaan Euroopan valkoviinit hinta alle 10,-.

Ensi viikolla siirrytäänkin sitten kuohuvien pariin, luvassa sekä samppanja- sekä kuohuviiniarvosteluja. 

Laittakaahan kommenteja tulemaan, millaisten ruokien kanssa näitä viinivinkkejä maistelette ja millaisiksi olette viinit havainneet. Olisi erittäin mukavaa lukea kommenttejanne!


Kuvat: www.gustavelorentz.fr/
Musiikiksi tämän keväisen valkoviinin myötä ensi kesänä Pori Jazzissa esiintyvä Paloma Faith - New York. Tämä upea nainen pitää ehdottomasti nähdä livenä.




Oikein keväistä (sunnuntaina lämpeää) viikonloppua hellan ja viinilasin välistä!

QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
3 Comments
Share :

Maajoukkuetason kokkailua


A-luokan Helsingin matkaani kuului myös upea tilaisuus päästä kokkailemaan Suomen Kokkimaajoukkueen jäsenien sekä ruokabloggajien kanssa Arlan Apetina -tuotteilla. Tapaamisemme oli järjestetty Helsingin Kulinaariseen Instituuttiin, joten puitteet olivat kunnossa.

Tässä vaiheessa kaikki tavarat vielä kauniisti rivissä
Aloitimme päivän jakamalla porukan kahteen 5 hengen joukkueeseen. Molemmat joukkueet valmistivat samat ruoat. Meidän joukkueemme johtajana toimi Lasse Koistinen, jonka työskentelyä olin jo aikaisemmin käynyt ihailemassa Ravintola Boathousessa viime keväänä. "Kilpailevan joukkueen" koulutuksesta vastasi Kasper Salomäki.



Menu rakentui seuraavasti (linkeistä löydätte reseptit):

Kuvat: Minna Saarinen







Minun projektini oli tomaattikeitto, joka ei kummallisuuksia kaivannut enkä onnistunut sitä pilaamaan. Oli kuulemma hapot kohdallaan. Keittiössä oli aikamoinen meteli, höyry, krääsä, kuumuus, kilinä ja kolina, mutta eritoten loistava fiilis. Kattilat ja kahvelit olivat kaikilla hukassa, mutta onneksi joku oli ne jo aina jostakin löytänyt. Monen monta tuntia tuli kokkailtua ja seurailtua muiden kokkaamista ja opittua pieniä kivoja juttuja ruoanlaitosta. Todellista kilpailua ei saatu aikaiseksi, pientä huutelua lukuunottamatta, naapurijoukkueen ruokien sabotointia ei myöskään harrastettu, joten tulos oli armoton - tasapeli. 

Päivä oli antoisa. Minulle tapahtuma oli erityisen mukava, koska tapasin ensimmäistä kertaa myös muita ihania bloggaajia. Yhteisiä tilaisuuksia olisi paljon, mutta täältä Porista ei nopeasti piipahdeta Helsinkiin, valitettavasti. Yhteistyökumppanit voisivat alkaa harkitsemaan lentolippujen tarjoamista, vink vink.

Lisään tähän muutaman YouTube -linkin, jossa Lasse antaa simppeleitä, mutta aivan loistavia vinkkejä ruoanlaittoon. Videolla on myös tomaattihillokkeen ohje. Luvassa myös video sipulinpilkkomisesta, kunhan opin ensin editoimaan.



Nuo Arlan tuorejuustot pääsivät "raakakokeiluun" vasta kotona eli maistelin niitä suoraan purkista. Koostumukset olivat kermaisen täyteläisiä ja minä arvostan erityisen korkealle tuotteiden lisäaineettomuuden. Suosikikseni nousi Apetinan valkosipuli-yrttituorejuusto, mutta myös maustamaton maistui hyvältä jo pelkästään ja siitä voisikin jalostaa oman mieleisensä juuston sopivilla lisukkeilla. Joka tapauksessa kaikkien koostumus oli ihanan pehmeä, kuten makukin eli tämän hetkisten tuorejuustojen selkeää parhaimmistoa.

Tämän kaiken jälkeen palasin hotellille löylyttelemään rasvahöyryt pois ja arvatkaapa mitä sitten tein? Lähdin tietysti syömään ja ehkä yhtä elämäni parhaista illallisista. Siitä lisää myöhemmin.

Tapahtumaan osallistuivat

Blogit:
Avaruusasema
Hannan soppa
Kannat kattoon - juttua kokkailusta
Ketunkeittiössä - juttua kokkailusta
Sillä sipuli - juttua kokkailusta
Unelias kokki - juttua kokkailusta


Suomen kokkimaajoukkueen edustajat:
Lasse Koistinen - Ravintola Palace
Kasper Salomäki - Ravintola Nokka

Sekä Arlan ihanaiset naiset Outi ja Niini, joille suuri kiitos tästä tilaisuudesta!
QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
0 Comments
Share :

FinnishDesignShop ALE


Sähköpostiini oli tullut mukava ylläri, joka pitää jakaa heti teille. Tässä samalla lupaan aktivoitua kirjoittamaan myös sisustuspuolen juttuja, jotka ovat jääneet blogissa kokonaan taka-alalle.


FinnishDesignShop tarjoaa -20% kaikista tilauksista 17.-19.4.2012. Edun voit lunastaa käyttämällä kampanjakoodia: huhti2012
Etu koskee vain uusia tilauksia eikä sitä voi käyttää jo alennettuihin tuotteisiin.


Eero Aarnion Pingy (kuva: www.finnishdesignshop.fi)



QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
0 Comments
Share :

Perjantain viinivinkki - Porta Reserve Carmenere 2009


Viinityyppi: punaviini
Rypäleet: 85 % Carmenere, 15 % Cabernet Sauvignon
Maa: Chile
Hinta: 10,98
Avaa vähintään tunti ennen nauttimista



Tuoksussa: Vadelmaa, vaniljaa, minttua, eucalyptusta
Maku: Täyteläinen, kevyesti tanniininen, notkea

Monikäyttöinen viini liharuokien kera nautittavaksi. Tämä tuoksui pääsiäiselle niin voimakkaasti (lue: mintulle), joten sopisi varmasti loistavasti myös lampaan kanssa.

Tässä pieni pätkä YouTubesta Portan viinitalosta.



Musiikiksi valitsin Laura Närhen tulkitseman ihanan herkän kappaleen Hetken tie on kevyt



Ihanan keväistä viikonloppua hellan ja viinilasin välistä!                                                            
QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
0 Comments
Share :

Hotellissa - GLO, Helsinki


Kävin muutama viikko sitten Helsingissä viettämässä A-luokan viikonlopun kahdestaan mieheni kanssa. Olisin kovasti halunnut tutustumaan GLO Art -hotelliin, mutta olin tapani mukaan myöhässä varauksieni kanssa, joten emme saaneet huonetta. Onneksi saimme kuitenkin huoneen Kluuvin GLO´sta.

GLO´n sijainti on erinomainen ja pidän huoneiden pelkistetystä tyylistä. Edelleenkin olen sitä mieltä, että tähänastisen elämäni parhaimmat hotellisängyt löytyvät kyseisestä hotellista. Taivaallisen pehmeät!

Lauantai-iltapäivänä kävimme nauttimassa Kämp Span saunoista ja seesteisestä tunnelmasta. Vieläkään aikatauluni ei sallinut hoitoihin jäämistä, mutta jos ensi kerralla sitten. Minulla kun oli kiire kokkaamasta ja ruokailemasta seuraavan paikan illallispöytään, juttua tulossa myöhemin. Ei hyvältä näytä tuo linjojen kapeneminen kesää ajatellen.

Viimeksi kun kävimme GLO´ssa kritisoin aamiaista, nyt tilanne oli parempi, mutta ei vieläkään sellainen mitä ajattelisin sen olevan parhaimmillaan. En vaan pääse irti ajatuksesta, että GLO´ssa kuuluisi olla tyylikkäämpi aamiainen. Kuohuviiniä, paljon hedelmiä, juustoja ehkä mahdollisuus munakkaisiin ja smootheihin. Perinteisten aamiaistarvikkeiden lisäksi siis.

Kaiken kaikkiaan vierailumme GLO´ssa oli jälleen erittäin onnistunut ja palvelut toimivat kuten pitääkin.




QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
4 Comments
Share :

Kiinalainen uusi vuosi


Kiinalainen uusi vuosi vaihtui Thaimaahan tullessamme, valitettavasti koneemme 9 tunnin myöhästymisen takia suuremmat juhlallisuudet jäivät kokematta, mutta ehdimme lähettää kom loy´n ilmaan kaikilla toiveilla ladattuna. Nämä paperilyhdyt valaisivat taivasta monena iltana lomamme aikana. Syvän mustassa yössä niitä oli ihana seurailla parvekkeelta.

Olen onnistunut järjestämään Thaimaan matkani aina juhlien aikoihin, vaikka en tietoisesti ole sitä tehnytkään. Olen viettänyt matkojeni aikana thaimaalaisen uuden vuoden (Songkran), Kiinalaisen uuden vuoden sekä Loy Krathongin, joka ei ole kuitenkaan virallinen juhlapäivä. Kyseiseen juhlapäivään kuuluu "krathong", joka on pieni baananipuunlehdestä tehty kelluke jossa on kukkia ja kynttilöitä. Tämä kellukkeen pois lähettäminen on traditio,  joka symboloi kaiken katkeruuden, vihan ja taakan poispäästämistä, jotta henkilö voi aloittaa uudestaan paremmalta alustalta.



Thaimaan temppelit ovat äärimmäisen kauniita. Tälläkin matkalla vierailimme muutamassa sekä kiinalaisessa että thaitemppelissä. Temppelien muodot, värit ja tunnelma ovat jotakin taianomaista.
Toivotaan tälle vuodelle onnea: olen sytyttänyt suitsukkeita, soittanut kelloa, löytänyt onnennumeron ravistamalla yhden tikun rasiasta pois ja tehnyt kaikki muutkin mahdolliset rituaalit oppaamme neuvoilla. 

Kotiin palattuani löysin aivan loistavan sivuston, josta voi lukea enemmänkin suitsukkeiden historiasta ja eri käyttötarkoituksista sekä eri tyypeistä. Siellä näytti olevan myös kaiken kattava valikoima suitsukkeita sekä tuoksuöljyjä, siltä varalta jos nuo edellisiltä matkoilta tuodut joskus tämän vuosituhannen puolella loppuvat...

Hotellimme kiinalainen uusi vuosi ja varmastikin uuden vuoden toivotuksia tai ainakin jotakin siihen suuntaan

Kultaa ja punaista


Onnennumeroa etsimässä



Temppelien kauneutta




QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
0 Comments
Share :

Pääsiäisen herkkuja


Pääsiäinen on vietetty herkutellen ja ulkoillen aivan upeassa auringonpaisteessa. Torstaina nautimme karitsan kyljyksiä, jotka eivät erityisemmin säväyttäneet tai eivät olleet oikeastaan minkään makuisia. Sen siitä saa kun ostaa valmiita, vaikkakin kyseessä olikin kauppiaan omatekoinen minttumarinadi. Paistoimme myös paahtopaistin ja laitoimme marinadiin odottamaan seuraavaa päivää. Paahtopaistia on tehty blogissa aiemminkin ja tällä kertaa se sai lisukkeeksi remouladen, johon vaihdoin tillin tilalle persiljan. Lauantaina saimme nauttia valmiin pöydän antimista ystäväperheen luona ja sunnuntaina saimme koko perheen kokoon nauttimaan pääsiäispaistista, joka ei suinkaan ollut lammasta, vaan hirveä.

Olin jo perjantaina reittänyt paistin ja upottanut reikiin valkosipulinpaloja. Päälle hieroin yrteistä, suolasta ja oliiviöljystä tehdyn tahnan ja annoin marinoitua jääkaapissa sunnuntaihin. Sunnuntaina paistoin valurautapannulla paistin pinnan kiinni ja laitoin uuniin 160-asteeseen ja sisälämpötilaksi 60-astetta, uunin jälkeen jätin lepäilemään 30 minuutiksi folioon. Paisti vaati reilusti sormisuolaa päälleen ja yleisesti ottaen makumaailma oli hyvin hento, joten sienikastike sopi tähän aivan loistavasti. Seuraavaksi juurekset uuniin ja mies valmisteli sillä välin sienikastikkeen paistista tulleesta liemestä. Paahtojuurekset olivat mahtava lisuke ja tuo siihen kuuluva kastike marinoi ihanasti juurekset. Tällä kertaa en laittanut juuresten sekaan reseptissä mainittua taleggio-juustoa. Lopuksi vielä mangopannacottaa ja sitten saatoimmekin siirtyä viettämään siestaa sohvan nurkkaan. Kyllä syöminen on kivaa!

Vielä tänään voi nauttia ihanasta pääsiäisestä ja huomenna onkin arjen aika. Onneksi sääennuste lupasi, että talvi on selätetty ja nyt alkaa aikuisten oikeasti kevät!




Sitruuna-hunajakastikkeella höystetyt paahtojuurekset

Kastike
1 chili hienonnettuna ja siemenet poistettuna
2 valkosipulinkynttä raastettuna
1 pienen sitruunan mehu ja kuori raastettuna
1 ruukku tuoretta rosmariinia hienoksi  silputtuna (säästä muutama oksa koristeluun)
2 rkl juoksevaa hunajaa
1 dl kylmäpuristettua rypsiöljyä tai oliiviöljyä

Paahtojuurekset
1,5 kg erilaisia juureksia esim. porkkanaa, lanttua, palsternakkaa ja punajuurta
3 punasipulia
1 kokonainen valkosipuli
250 g kalamataoliiveja
2 rkl oliiviöljyä (laitoin enemmän)
hiutalesuolaa
mustapippuria myllystä

Lisäkkeeksi ja koristeeksi
200 g taleggiojuustoa paloiksi murrettuna (maistui hyvin ilman juustoakin)
rosmariinioksa

Sekoita keskenään kaikki kastikkeen ainekset. Kuori juurekset ja pilko ne suunnilleen yhtä suuriksi paloiksi. Kuori ja lohko sipulit. Erottele valkosipulinkynnet ja kuori ne. Säilytä ainekset jääkaapissa kelmun alla. Tähän asti voit valmistella kaiken etukäteen.
Kuumenna uuni 225-asteeseen. Kumoa juurekset ja sipulit leivinpaperilla vuorattuun uunipannuun. Lisää joukkoon oliivit ja öljy ja sekoita kunnolla. Mausta reilusti suolalla ja pippurilla. Paahda juureksia noin 20 minuuttia, eli kunnes ne ovat saaneet sopivasti väriä. Tarjoa juurekset kastikkeella ja juustopaloilla höystettynä ja koristele rosmariininoksilla.



Lauantaiaamuna valmistelin jälkkärit valmiiksi ja illalla laitoin päälle vain passionhedelmää.

Passionhedelmällä koristeltu mangopannacotta

2 liivatelehteä
100 g mangon hedelmälihaa (tuore)
4 dl kuohukermaa
1/2 dl hienoasokeria
3-4 passionhedelmää koristeluun

Täytä kulho kylmällä vedellä ja pane liivatelehdet siihen likoamaan. Jauhan mangon hedelmäliha hienoksi soseeksi sauvasekoittimella. Sekoita kerma, mangosose ja sokeri kattilassa. Anna kiehahtaa ja otta kattila levyltä. Poimi liivatelehdet vedestä, puristele liika neste pois ja lisää liivatteet kermaseokseen. Hämmennä, kunnes liivatelehdet ovat täysin liuenneet. Jaa pannacottaseos pieniin laseihin tai maljoihin ja laita jääkaappiin jähmettymään vähintään 3-4 tunniksi. Tähän asti voit tehdä kaikki etukäteen. Koverra passionhedelmistä hedelmäliha ja lusikoi se pannacotta annosten koristeeksi.
(Lapset halusivat annoksensa ilman passionhedelmää)



Paahtojuureksien sekä mangopannacottan reseptit ovat Onnistuneet juhlat -kirjasta, jonka esittelen tarkemmin tässä lähiaikoina. Kirjassa on aivan mahtavia reseptejä, varsinkin tulevia kevään juhlia silmällä pitäen ja mikä loistavinta kirjassa on huomioitu erinomaisesti ennakkoonvalmistaminen.

QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
2 Comments
Share :
.hidden {display: none !important;}

Follow @johanna_koskiranta