Theme Layout

[Rightsidebar]

Boxed or Wide or Framed

[Framed]

Theme Translation

Display Featured Slider

Featured Slider Styles

[Centred]

Display Grid Slider

No

Grid Slider Styles

[style4]

Display Trending Posts

Display Author Bio

No

Display Instagram Footer

Don´t use my photos without my permission.
Ethän käytä kuviani ilman lupaani.
Copyright ©¸Johanna Koskiranta

Let's Connect

Epätoivoa ilmassa


VAROITUS: luvassa vuodatus.

Kuurin aloituksesta tuli tänään kolme viikkoa täyteen. Tuntemukset ovat hieman ristiriitaiset, vaikka tiedänkin, että pitäisi olla tyytyväinen. Kunto nousee kovalla vauhdilla, olen kuntoillut paljon ja kahvakuula kohoaa aika komeasti, enkä ole pudottanut sitä kertaakaan. Ruokavalio pitää ja lipsumisia ei ole tullut. Tänään on kuitenkin koko kolmen viikon pahin päivä.

Yllättävästi minun tapauksessani on MUTTA -sana - paino ei laske. Motivaationi kannalta toivoisin, että se heilahtaisi edes hieman alaspäin, MUTTA ei. Olen monelta ihanalta asitantuntevalta tukihenkilöltäni (joista kerron myöhemmin) saanut palautetta, että näinkin voi käydä kun aloittaa voimaharjoittelun. PT:ni on vahvasti sitä mieltä, että paino lähtee vielä alas.  Se vaan on niin vaikeaa odottaa "kaikki mulle heti nyt" -tyypille. En yhtään ihmettele, että moni laihduttaja luovuttaa tässä vaiheessa, kun mitään tuloksia ei näy vaa´alla. Tiedän kuitenkin, että senttejä on kadonnut ja se on ainoa motivaattorini tässä vaiheessa.



Tämä ei toden totta ole mikään helppo projekti kulinaristille. Ruoka-aineeni ovat nyt niin rajattuna, että taidan minäkin tarttua pian herne-maissi-paprika -pussiin, paitsi etten saa syödä maissia. Kaipaan herkullisia ruokia, en niinkään herkkuja vaan ihania suolaisia ruokia. Haluaisin tehdä blinejä ja nauttia niiden kanssa mätiä ja smetanaa ja kaataa lasiin hyvää rieslingiä.
Nautin äsken espressoni ja proteiinipatukkani sellaisella hartaudella, että moni olisi ollut kateellinen ja luullut niitä paljon paremmaksi kuin ne olivatkaan.

Nyt on kuitenkin jatkettava, olen luvannut itselleni, perheelleni ja PT:lleni, että olen keväällä taas hyvässä kunnossa. Kun lupauksia tehdään, niin ne myös pidetään, joten kuuri jatkuu.

Tässä tuli nyt hieman vuodatettua, mutta en usko että tällaiset projektit ovat kenellekään kovin helppoja, varsinkaan jos tulokset eivät ole sitä mitä itse on odottanut.

Ensi viikolla lupaan taas aktivoitua ruokarintamalla ja yrittää niistä vähistäkin tehdä jotakin parempaa. Tässä pitää alkaa tekemään sisustusjuttuja pitkästä aikaa, että saa ajatuksensa pois ruoasta. Ensi viikolla myös juttua sykemittarista, joka löytyi ja uudesta sykevyöstäni, joka toimii iPhonen kanssa.

Kiitokset tsempeistä, joita olen teiltä saanut. Ne kaikki ovat tulleet suuren tarpeeseen!

Ihanaa viikonloppua!                                                                                    
QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
12 Comments
Share :

12 kommenttia:

  1. Jaan tuskasi. Neljä-viisi-kertaa viikossa spinniä-pumppia tai kahvakuulaa. Herkut nollassa ja kaikki kilot tallella.

    Harmittaa, kun missasin sen Kaisa Jaakkolan luennon, mutta suosituksestasi tilasin itselleni molemmat kirjat. Kiitos siitä!

    Älä lannistu, kyllä me selvitään. Koskas lähdet naapurikuntaan Spinningiin? Meillä kun on yksi Suomen harvoista virallisista spinningsaleista;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luennolla oli samaa asiaa kuin kirjoistakin löytyy, joten siinä suhteessa et menettänyt mitään. Ihan loistavat kirjat, nyt on molemmat luettuna.
      Eiköhän se painokin ala karisemaan, mutta näyttää ottavan hieman aikaa kun samalla treenaa. Pääasia on kun tuntee itse, että jotakin positiivista tapahtuu ja kunto nousee.
      Heitit aika pahan. En ole koskaan ollut spinningissä, jostakin syystä olen karttanut sitä, enkä edes tiedä mistä syystä :) Laitetaan harkintaan. Tsemppiä myös sinne ja mukavia pyöräilyjä.

      Poista
  2. Ei tuo kolme viikkoa kuulosta minun korvaani edes pahalta, itselläni kun meni 120 päivää ennen kuin paino lähti putoamaan. Nyt jo pari kiloa pudonnut, JES.
    Tosin en harrastanut juurikaan voimaharjoittelua ja dieettini oli varsin tiukka, mutta kaikkia painonpudotukseen liittyviä trikkejä en ole vieläkään ymmärtänyt saati edes kuullut. Toivottavasti sinulla sujuu pudotus hieman nopeammin, motivaation ylläpitäminen kun on niin tärkeää. Epätoivoon ei kannata vajota ja koskaan ei saa luovuttaa. Joskus se kroppa kuitenkin antaa periksi, kuten koettu on. Tsemppiä ja rahtunen onneakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 120 pv, sehän on 1/3 vuotta, mahtaisikohan oma motivaationi kestää niin pitkälle, joten nostan hattua! Tsemppiä myös sinulle!

      Poista
  3. Sentit on parempi mittari kuin puntari silloin, kun mukana on voimaharjoittelua. Lihas painaa kuitenkin rasvaa enemmän. Välillä kannattaa myös pitää sellaisia päiviä, jolloin syö vähän enemmän ja rennommin. Se buustaa sitä aineenvaihduntaa taas liikkeelle. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole aiemmin tehnyt voimaharjoittelua, joten tämä on minulle täyttä hepreaa tai ainakin alkuun oli. Tässä viisastuu joka päivä. Toivotaan, että PT antaa jossakin vaiheessa vapaa päivän ruokailujen suhteen :)

      Poista
  4. Tuota samaa olen kokenut itsekin ,eli paino ei laske vaikka kuinka on kuntosalilla-Anonyymi on oikeassa siinä,että mittanauha on parempi mittari silloin kun on voimaharjoittelua mukana.Tsemppejä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Onneksi tuli otettua mitat ennen aloitusta, että pystyy motivoimaan itseään niillä. Tsemppiä myös sinulle!

      Poista
  5. Muista myös sekin, että kun treenaat ja varsinkin voimaharjoittelua, kehittyy sulle lihaksiakin ja lihas painaa enemmän kun läski :) Moni myös painaa enemmän treenanneena ja on silti laihempi :) Mm. kaverini aloitti 54kg ja mahassa oli ylimääräistä, nyt painaa 62kg ja on todella hoikka tapaus. Älä siis tuijota niitä kiloja vaan kuuntele kroppaa ja hyvää oloa ja katso peilistä tuijottavaa iloista sinua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minka :) Fiilis on taas loistava ja kuntoilu tuntuu hyvältä. Eiköhän tämä tästä taas hyvin jatku ja hieman on painokin lähtenyt putoamaan.

      Poista
  6. Onpas tuttu tunne! Mulla on takana vaikka kuinka monta laihista ja erään aloitin myös PT:n kanssa. PT teki kovan treeniohjelman ja tottelin sitä kiltisti. Myös ruokatottumukset laitettiin uusiksi, mutta mulla kävi samoin kuin sulla - paino ei tippunut minnekkään. Noin kuukauden tahmean alun jälkeen päätimme kokeilla ENED-diettiä PT:n ohjeistuksella ja johan lähti paino tippumaan! Tosin noin 800 kalorilla ei kauhean kovaa voinut treenata, mutta jotain kevyttä kuitenkin.

    PT:n avulla pääsin hyvin alkuun, mutta urakka jäi kuitenkin kesken. Lopulta päätin viedä loppuun sen minkä aloitin! Muutin ensin vain ruokatottumukset ja treenailin vain vähän, paino alkoi tippua nopeasti, joka lisäsi motivaatiota kamalasti. Kun painoa oltiin saatu alas saatoin alkaa lenkkeillä ja liikunnan määrä lisääntyi ihan itsestään. Nyt painoa on poissa 47 kiloa ja olen normaalipainossa. :)

    Viimeiset 5-10 kiloa on vielä pudottamatta. Motivaatiota on vain ollut vaikea löytää, sillä tunnen oloni kropassani hyväksi, vaikka en missään missin mitoissa olekkaan. Olenkin päättänyt, että loput kilot karisevat sitten jossain vaiheessa pois, pääasia on nyt se, että painoa ei ala tulla lisää. Ja hyvin on poissa pysynyt jo reilun vuoden.

    Tsemppia sulle kamalasti, kyllä se vaakakin vielä näyttää miinuslukemia, mittanauha kertoo kuitenkin sen totuuden!

    Linkin takaa voi lukea hieman mun urakasta, siellä on myös muutama "ennen ja jälkeen"-kuva.
    http://meanwhileinlongfield.wordpress.com/2012/04/19/voittajat-ovat-selvilla/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Huli, 800 kcal kuullostaa - ei miltään ;) kuolisin varmaan nälkään, mutta 47 kg on aivan käsittämättömän hieno suoritus, mahtavaa!!!!!! Kävinkin katsomassa kuviasi ja voi mahdoton - ONNEA!!

      Poista

Kaunis kiitos kommentistasi!

.hidden {display: none !important;}

Follow @hellanjaviinilasinvalissa