Theme Layout

[Rightsidebar]

Boxed or Wide or Framed

[Framed]

Theme Translation

Display Featured Slider

Featured Slider Styles

[Centred]

Display Grid Slider

No

Grid Slider Styles

[style4]

Display Trending Posts

Display Author Bio

No

Display Instagram Footer

Don´t use my photos without my permission.
Ethän käytä kuviani ilman lupaani.
Copyright ©¸Johanna Koskiranta

Let's Connect

Rinnekausi 2014 avattu - Ylläs-Ski


Ajettaessa Lappiin mietin joka kerta, onko tämä oikeasti tämän ajamisen arvoista. Kun saavumme Ylläksen lähelle ja näen maisemat - muistan, että onhan tämä. Lumi, tunturit ja taivaan upeat värit jättävät lähtemättömän vaikutuksen. Siksi täällä ollaan jo varmaan 10 kertaa käyty.




Viime vuonna sain Ison Murun ekaa kertaa (kunnolla) rinteeseen ja siitä alkoi koko perheen yhteinen laskettelu. Tämä on niin paljon mukavampaa kun kaikki ovat yhdessä. Välillä voidaan käydä murtsikoilla, mutta pääasiassa pysytellään rinteissä. On ilo seurata miten Pikku Murujen laskettelutaito kehittyy, jokainen päivä on iso hyppy eteenpäin. Itsestäni huomasin tänään, että vauhdin pelko on kadonnut, kun ylittää omia rajojaan se auttaa hurjasti kehittymisessä.

Tähän aikaan vuodesta Ylläs-Skin puolella on todella vähän laskijoita ja sehän sopii meille. Tyhjät rinteet ovat todellista luksusta, varsinkin kun kelit vielä suosivat meitä. Äkäslompolon keskustassa oli tänä aamuna -28C pakkasta ja rinteessä Ylläs-Skin puolella -14C ja vain pientä tuulta eli täydellinen laskukeli.

Jalat maitohapoilla ja tosi hyvällä fiiliksellä mentiin koko päivä. Pieni tauko Ski-Pubin puolella takasi jaksamisen iltaan saakka. Meidän tapauksessa pubissa käynti tarkoittaa ruokailua eikä juomailua. Minähän en lähtisi rinteeseen vettä väkevämmän vaikutuksen alaisena. Siitä ei hyvää seuraisi.



Pienin Muru laski tänään ekaa kertaa Jokeri-rinteen, jota edelsi mallikas pyllähdys huipulle menevällä hissillä. Ensin kaatui Pikku Muru ja sitten minä. Siinä sitten lötköteltiin ja aurattiin suht' pitkä matka alas. Ottaa aika kipeästi polviin tuo auraaminen. Uusi yritys ja sillä kertaa pääsimme huipulle, pieniä pyllähdyksiä lukuunottamatta ehjänä ollaan. Vähän ruhjeita kasvoissa (lumi on kovaa) ja pääkolhuja offareilta, mutta nämä kuuluvat asiaan. Ei verta, eikä rikkinäisiä luita - hyvä saldo.







Päästyämme mökille kaikki ovat aivan poikki, katki, pinoon eikä ruoan teon aloittaminen tapahdu oma-aloitteisesti keneltäkään. Ensimmäiset kaksi päivää ollaan menty pääkallopadalla (jauhelihaa, makaronia, kasviksia ja tomaattikastiketta) ja nyt valmistuu kiinalaista. Loppuviikosta nautitaan suksiboksissa marinoitua peuran ulkofilettä, josta toivon mukaan saadaan tehtyä jo jotakin namia.

Nyt nautitaan ulkoilusta ja syödään sitten taas kotona paremmin.


QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
2 Comments
Share :

2 kommenttia:

  1. Voi mahtavuus mitkä maisemat!!! Kyllä teidän siellä kelpaa oleilla, oikein hyvää lomaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Johanna, näistä maisemista ei saa tarpeekseen ja joka kerta huipulle noustessa on yhtä nöyrä olo.

      Poista

Kaunis kiitos kommentistasi!

.hidden {display: none !important;}

Follow @hellanjaviinilasinvalissa