Theme Layout

[Rightsidebar]

Boxed or Wide or Framed

[Framed]

Theme Translation

Display Featured Slider

Featured Slider Styles

[Centred]

Display Grid Slider

No

Grid Slider Styles

[style4]

Display Trending Posts

Display Author Bio

No

Display Instagram Footer

Don´t use my photos without my permission.
Ethän käytä kuviani ilman lupaani.
Copyright ©¸Johanna Koskiranta

Let's Connect

Gastromessut & ViiniExpo 2014


Keskiviikko ja torstai messuiltuna aivan järkyttävässä flunssassa, mutta ruoan ja viinin parantava vaikutus on havaittavissa, koska olen vihdoinkin paremmassa kunnossa kuin lähtiessäni.

Paljon maukkaita löytöjä ja ihania bloggaajakollegoita, hillittömiä hihityksiä, onnenhetkiä ystävien upeista saavutuksista, samppanjaa ja huippukokkeja. Mikä ihana soppa! Instagram päivittyi messuilta koko ajan, joten kurkatkaahan sieltä lisää fiiliskuvia. Kaikki kuvat on napattu iPhonella ja useimmiten toinen käsi on ollut ruokakulholla tai lasissa kiinni samanaikaisesti kuvaa otettaessa. Pahoitteluni heilahtaneista kuvista, mutta ymmärrätte varmaan.

Innastus ja Blogirinki olivat organiseeranneet mahtavat rastit gatstrobloggaajille. Vaikka metsässä välillä eksynkin, niin ravintola- ja ruokasuunnistajana olen aivan omaa luokkaansa. Tämä on tullut todettua monen monta kertaa matkoilla ollessamme. Iso Muru on suunnistaja ja löytää metsässä rastit, mutta hyviin ravintoloihin, ruokakauppoihin ja kenkäkauppoihin minulla on uskomaton vainu.

Yksi rasteista oli kokemuksena ylitse muiden. Chipsters tarjosi mahdollisuuden osterin avaamiseen ja tietenkin myös sen nauttimiseen samppanjan kera. Tunnustus: en ole koskaan avannut osteria, enkä maistanut. Luulin olevani maailman viimeinen ruokabloggari, joka ei ole tätä tehnyt, mutta myöhemmin selvisi, että tämä olikin huomattavan yleinen ilmiö.





En epäröinyt hetkeäkään, haaste oli otettava vastaan. Hyvillä ohjeilla onnistuin saamaan osterin auki, eikä muuten ollut mikään ihan helppo juttu. Sitten oli kulautuksen vuoro. Jaa että miltä maistui?  Se ei ollut huonoa, mutta ei hyvääkään. Se oli merellinen elämys ja se nautittiin au naturel, ilman sitruunaa tai mitään kastiketta. Päälle lasillinen kuohuvaa. Tekisinkö tämän uudestaan? Très certainement et avec champange, merci Chipsters!





Ensimmäisenä pysähdyimme Valiolle maistamaan uutta Eila lattea, josta löytyi 3 eri makua. Näistä parhaiten maistui jääkylmänä original versio. Tämä voisi mennä oikein tosi tosi kylmänä kesällä. Olen kuitenkin niin vannoutunut espresson ystävä ja ranskalaisen paahtonikin juon ilman maitoa, joten maitojuomat eivät ole minun makuuni niitä parhaita.

Rastina oli taideteoksen teko ja tauluun kumoutui tyhjennetyn kahvimukin myötä omanlainen pläjäys terveisten kera.


Toisena paikkana kävimme maistelemassa Laitilan Kukon tuotteita. Minulla testissä oli Kukko Ale ja Isolla Murulla Laitilan Kievarin Ameriikan Ale, joka on tulossa piakkoin markkinoille. En ole aikoihin maistanut olutta, mutta miten tuo Kukko Ale maistuikin niin hyvälle tai ehkä juuri siksi. Kukko oluethan ovat gluteenittomia, mikä on todella harvinaista sekä Suomessa että maailmalla. Onneksi saimme matkaan muutamia Laitilan maistiaisia reseptien kera, näitä tutkaillaan. Taidan käydä ostamassa koko linjan Kukkoja ja pidän oluttastingin pitkästä aikaa.


Kolmantena kiertelimme Pohjanmaan yhteisosastoa, jossa oli mukana Jepo. Jepo on viljelijöiden omistama yhtiö, joka viljelee ja toimittaa perunoita mm. ravintoloille jalostetussa muodossa. Lajikkeita oli esillä vaatimattomat 55. On siitä pottuja poikineen. Kaupallisessa tuotannossa noista oli toki vain muutama, loput olivat tutkittavia ja kehiteltäviä lajikkeita.



Samalla osastolla oli myös Korv Görans. Bostromin leipomo kakkupohjineen, Oles sekä Fresh. Freshin edustajan kanssa keskustelimme pitkän aikaa siitä, onko tarpeellista, että punasipuli myydään pienessä pussissa siivutettuna. Voitte arvata mielipiteeni asiasta, mutta toisaalta onhan se parempi vaihtoehto ostaa salaatti, porkkanaraaste tai sipuli pussissa kuin jättää kasvikset syömättä vai onko? Ja kyllä niitä kuulemma ostetaan hyvin. Mielekkäitä vaihtoehtoja minulle olivat raikkaanoloiset salaatit, kun joutuu syömään autolounaan, niitä löytyy valmiiksi koottuna kylmätiskeistä tai salaattimestari kojuista.


Neljäntenä kävimme tutustumassa Green Roomin tuotteisiin. Vannoutuneena kookoksen ystävänä jäin maistelemaan kookosvettä ja Coco Mojoa sekä tekemään "taidetta" kookossokerilla. Kookossokeri on muuten erittäin terveellistä, sillä alhainen glykeeminen indeksi ja se on täynnä ravinteita.
Tämän osaston jälkeen olin taas valmis lähtemään Thaimaan reissuun nauttimaan kookosvettä suoraan kookospähkinästä rannalle aurinkotuoliin. Hieman edullisempi ratkaisu taitaa olla kookosveden ostaminen omaan jääkaappiin ja alkaahan tuo ilmakin jo lämmetä – aina välilllä.



Kuudennella rastilla tehtiin herkkuleipää. Osasto oli Mondelez Finlandin, joka ei sano kovastikaan paljoa monelle, mutta tuotteet sitäkin enemmän. Rakensin Teresa Välimäen tarkkailevan silmän alla mieleistäni leipää. Alle näkkäriä, paksulti maustamatonta Philadelphiaa, kotimaista Ilmo-ilmakuivattua kinkkua, hieman vihreää, pinjansiemeniä ja hunajaa. Leipä sai hyväksyviä nyökkäyksiä ja se jäi osastolle tarkkailtavaksi.



Seitsemäs rasti, kahvihammasta kolotti. Tuplaespresso antoi lisävirtaa ja auttoi rakentamaan Pauligin aina niin hymyileväisen baristan kanssa lattea. Luulin olevani jossakin määrin visuaalinen, mutta taitoni eivät selkeästikään ulotu kahvimaailmaan. Ei tullut kaunista lehteä, eikä upeaa sydäntä, mutta ehkä omenaksi sen olisi voinut luonnehtia. Onneksi muoto ei vaikuta makuun, mutta fiilikseen toki. Hatunnosto kaikille baristoille!
Olen ollut Pauligin käyttäjä jo pian 10 vuotta, mutta ei se ei ole Juhla Mokka eikä Presidentti vaan Parisien, pressossa tehtynä, joka ainoa aamu ja koko pannullinen, mustana, kiitos!





Kahdeksantena kävimme tutkailemassa Metoksen ammattilaisille tarkoitettuja upeita laitteita ja tarkkailemassa kokkien työskentelyä. Vaikuttavia aparaatteja.

Yhdeksäntenä tutustuimme Dietan tuotteisiin. Olen haaveillut Kitchen Aid -koneesta jo hetken aikaa, äidin vanha Moulinex vaatii korvatulpat ja rautaiset kävivoimat, mutta haaveita pitää olla...
Osastolta löysin kunnon "soppakattilan". Tuo 50 litraa saattaisi riittää meilläkin jo viikoksi. Erityisesti tykästyin tuohon tarjoiluhylly rakennelmaan, ideaa voisi soveltaa myös kotona.




Kymmenes pysädys jäätelöiden pariin Caminiton osastolle. Maistelimme mielenkiintoisia makuja cavasorbet ehdoton suosikkini, niin ja tietysti tyrni. 

Yhdestoista eli yksi ektrakin tuli kierrettyä ja piipahdimme Casa Guston italialaisten herkkujen parissa. Tällä osastolla olisin voinut maistella kaikki tuotteet. Olin NIIN kateellinen Sweet Food O´Mine -bloggaajien voittamasta Casa Guston herkkukorista, vaikka mekin lähdimme kotiin mukanamme valtaisa repullinen Marabou-suklaata, kaakaota, kahvia ja keksejä. Reppu olisi toiminut sopivasti jälkkärinä, mutta maistui junamatkalla ilman pääruokaakin. Kiitos Mondelez Finlandille palkinnosta, lasten ilolla ei ollut mitään rajaa!

Koska myös viiniexpo starttasi torstaina, kiersimme Gastron-rasteja aika kovalla vauhdilla, mutta minä olin tehnyt ennakkotutkimusta Gastrosta jo keskiviikkona, jolloin bongasin muutamia löytöjä.

Mastermark Brandsin -osastolta bongasin AntiOx ilmauskorkin viinille. Sain testiin tällaisen, joten kerrotaan myöhemmin toimiiko luvatusti.



Samaiselta osastolta todelliset kattauskaunottaret vedelle ja viinille. Nyt kuva ei todellakaan ole edukseen näille tuotteille. Nämä pitävät tuotteet kylmänä. Näistä kuulette varmasti lisää, minä haluan nämä meille, niin minun makuuni. 



Saarenmaalta Saare-meijerin rahkapatukat. Itse asiassa jämähdin heidän osastolleen maistelemaan koko tuoterepertuaarin ja pidin niistä kaikista. Olisipa mukava löytää näitä myös Suomesta.


Pirkanmaan Paahtimon huippuhyvät espressot. Pauligin kilpailija Parisien-kahville löytyy täältä. Tumma Ranskalainen paahto, nam!

Ekolon-osastolla oli monenmoista terveellistä herkkua ja muutamia uusia jauhotuttavuuksia (lupiinijauho, teffjauho), jotka vaativat tutustumista.



Rastikierroksen jälkeen siirryimme viiniexpon puolelle. Paniikki – so many wine and so little time! Päätin pysytellä alkuun samppanjoissa, se ei ole koskaan väärä valinta eikä se ollut sitä nytkään.

Tässä muutamia todellisia herkkuja! Herkkuja oli myös muita, mutta aina ei tungoksessa saanut edes kuvaa.






Viiniexpo on oivallinen mahdollisuus päästä tutustumaan harvinaisempiinkin viineihin, joita ei Alkon hyllylltä löydy, vaikka kuinka toivoisi niin. Lisäksi siellä tapaa hyväntuulisia ihmisiä, joita yhdistää rakkaus viiniin.

Minulta kysyttiin näiden messujen aikana moneen otteeseen, mikä on lemppariviinimaa tai -viini. Johon vastaus kuuluu vieläkin: olen juonut niin vähän viinejä, että en vielä osaa sanoa lempimaatani. Jatkan asian tutkimista ja ehkä 30 vuoden kuluttua tiedän, mikä on lempimaa ja jopa ehkä lempiviinini.


Tiukan messurupeaman päätti iltatilaisuus, jossa julkistettiin Vuoden kokki ja vuoden tarjoilija. Herkkupöytien äärellä oli mukava lepuuttaa jalkojaan ja nauttia viimeinen lasillinen viiniä ennen junalle juoksemista. 

Vuoden kokki on Heikki Liekola, Grotesk Meat Bar, Helsinki ja vuoden tarjoilija Toni Yksjärvi, Gastrobar Emo, Helsinki - Onnea!

Loistavaa alkavaa viikkoa!







QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
2 Comments
Share :

2 kommenttia:

  1. mä en torstaina sitten mitään muuta ehtinyt kuin ekan bloggarirastin ennenkuin oli jo siirryttävä viiniexpoon jossa sitten vietinkin lopun päivää. ja oli kiva taas nähdä vaikka ihan pikaisesti ja ohimennen.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hirveelllä vauhdilla mentiin koko päivä, liian kovalla :) Olisi ollut mukava ehtiä jutustelemaankin.

      Poista

Kaunis kiitos kommentistasi!

.hidden {display: none !important;}

Follow @hellanjaviinilasinvalissa