Theme Layout

[Rightsidebar]

Boxed or Wide or Framed

[Framed]

Theme Translation

Display Featured Slider

Featured Slider Styles

[Centred]

Display Grid Slider

No

Grid Slider Styles

[style4]

Display Trending Posts

Display Author Bio

No

Display Instagram Footer

Don´t use my photos without my permission.
Ethän käytä kuviani ilman lupaani.
Copyright ©¸Johanna Koskiranta

Let's Connect

Viikon keittokirja - Sopat!, testissä unkarilainen gulassikeitto


Siitä asti kun ilmat kylmenivät niin että sukat ovat olleet pakollisia, ei lounassalaatti ole kuullostanut hyvältä vaihtoehdolta. Keittolounas sen sijaan kolahtaa erinomaisesti. Keittojen pitää sisältää paljon kasviksia, erittäin vähän perunoita, lihaa ei välttämättä kaivata, mutta keiton pitää olla ihanan lämmittävää ja täyttävää. Suurta apua syksyn keittovimmaani on tarjonnut Marc Aulénin Sopat! -kirja.


Marc Aulen on pitänyt Helsingissä Soppakeittiötä ja nyt Qulmaa. Osa resepteistä onkin Qulman julkkisasiakkaiden suosikkisoppareseptejä.

Kirjan reseptit jaotellaan soup for dummies, mun reseptit, lisukkeet ja tarinoita Qulman takaa osioihin. Alun soup for dummies -osiosta löytyvä mauste- ja tarvikeainelista auttaa kokemattomampaakin kokkaajaa pääsemäään sisään keittojen maailmaan.



Olen kokeillut kirjasta kahta reseptiä. Toinen oli jumalainen tomaattikeitto. Nimi ei ole suinkaan jumalainen, mutta maku oli, tomaattikeittojen aatelia. Tämä resepti on ollut jo blogissa, pohja on siis sama, mutta tuunailin reseptiä linsseillä ja kinkulla.
Toinen kokeiluni oli unkarilainen gulassikeitto, joka oli tuhti, upean tuoksuinen ja intensiivisen makuinen syyslämmmike. Molemmissa keitoissa on ollut yhdistävä tekijänä sekä upea maku, mutta myös tekemisen helppous. Näissä kaikki ainekset ladotaan kattilaan ja sitten odotetaan valmistumista. Gulassi katosi kattilasta sellaisella vauhdilla, että materiaali oli vähissä kuvauksen yhteydessä. Marc Aulénin tomaattikeitossa sipuleitakaan ei freesata erikseen vaan kaikki laitetaan kerta heitolla kattilaan. Pitääpä muuten kokeilla onko maussa mitään eroa, minä kun freesasin vanhasta muistista.

Olen täysin samaa mieltä tästä Marcin lausahduksesta.
Mikä minun ”juttuni” keittiössä sitten on? Yksinkertaisuus ja melko nopea toteutus. Tykkään myös kokata halvoilla raaka-aineilla ja loihtia niistä mahdollisimman hyvää. Tykkään löytää kokatessani oikoteitä laadusta tinkimättä. Lopputulos on se, mikä mielestäni lasketaan, ei se, miten siihen on tultu. Lisäksi rakastan minulle heitettyjä keittiöhaasteita!


Unkarilainen gulassikeitto

1,3 l lihalientä
n. 300 g ylikypsää savukylkeä
130 g sipulisuikaleita
2 reilua tl kuminansiemeniä kokonaisina
100 g porkkanansiivuja
100 g sellerikuutioita
300 g kiinteää perunaa, kuorittuna n. 2cm kuutioina
80 g tomaattipyreetä
3 dl tomaattimurskaa
1 tl timjamia
1 tl rosmariinia
2 rkl valkosipulimurskaa
1 rkl sokeria
3 rkl sitruunanmehua
1 dl paprikapulveria
200 g paprikasuikaleita vihreää ja punaista
Maun mukaan sambal oelek -tahnaa 

Leikkaa nahka irti kyljestä. Suikaloi läski. Lisää kaikki ainekset kattilaan, myös nahka ja sekoita. Keitä hiljalleen noin 40 minuuttia (muista nostaa nahkapala pois). Sekoita välillä, ettei peruna pala pohjaan. Lisää lientä, jos nestettä haihtuu liikaa. Tarjoa smetanan ja mustapippurin kanssa.

Kenelle?
Mielestäni tämä kirja sopii kenelle tahansa keittoja rakastavalle kotikokille, niin aloittavalle kuin pitkään kokanneellekin. Reseptit ovat helppoja, selkeitä, nuorekkaita ja täynnä makuja. 
QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
2 Comments
Share :

Rapucocktail


Muutama viinipäiväntasauksen ruoista on jäänyt vielä reseptiä vaille, joten laitetaan tulemaan. Alkuun nautittiin ravunpyrstöcocktail. Olen ilmeisesti taantumassa takaisin 80-luvun ruokiin, kun tällaisia klassikoita ilmestyy. Viime viikolla mokkapaloja alias masaliisaa ja sitä ennen rapucocktailia. Ensi viikolla varmaan nakkitangot.

Tämä tehtiin hieman uudella ajatuksella, yhdistelin paria eri reseptiä ja lopputulos oli tosi onnistunut, eikä yhtään 80-lukulainen ja sitä paitsi 80-luvussa ei ollut mitään vikaa vai mitä? Ja jos inpisreseptini oli Tomi Björckin Huippukokin kotiruokaa -kirjasta, niin se on oltava hip!

Avokadopyree toimii ihan tuollaisenaankin dippinä maissilastuille tai leivänpäälle tai salaattikastikkeeksi, oikeastaan melkein mihin vaan. Pieni avokadovaje taitaa olla päällä, koska tällä hetkellä sitä kuluu aivan valtaisat määrät. Muutama viikko sitten löysin aivan täydellisen yhdistelmän. Kauraleipä, voi, maksapasteija, avokadosiivuja ja päälle ripaus sormisuolaa - hyvää, helppoa ja terveellistä! Taidanpa tehdä iltapalaksi yhden tai varmuuden vuoksi kaksi.


Rapucocktail
n. 4 lle

1 punasipuli mahdollisimman pieninä paloina, mutta veitsellä tehden, ettei tule kitkerää
1 limen mehu
loraus hyvää oliiviöljyä
1 ruukku korianteria
1 kananmuna pieninä paloina
1 kypsä peruna pieninä paloina
1 prk ravunpyrstöjä suolaliemestä valutettuna

Avokadopyree
1 avokado
3 rkl ranskankermaa
1 limen mehu
1 tl wasabitahnaa
suolaa

Maissilastuja

Sekoita kaikki ainekset. Lisää sekaan limen mehu ja sekoita varovasti nostellen.
Tee avokadopyree. Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja pyöräytä tasaiseksi. Laita tarjoiluastian pohjalle avokadopyreeta, päälle rapucocktailia ja tarjoile maissilastujen kera.
QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
0 Comments
Share :

Gourmet pizza = Gourmet fast food


Kilpailua pukkaa ja pakkohan sitä on itseään haastaa. Tällä kertaa teemana on gourmet fast food ja tässä ekassa osassa se piti tehdä sopivaksi Campo Viejo Reserva punaviinille. Campo Viejossa Reserva on hyvin tyyppillinen Riojan viini ja sopii lasiini loistavasti. Näytti sopivan myös Vuoden Viinit -tuomariston lasiin, koska se sai kultaa omassa sarjassaan 2014. Makean mausteinen, monikäyttöinen punaiselle lihalle sopiva eli lihaa pitää olla fast foodissakin.

Päätin olla lähtemättä merta edemmäs kalaan ja tein meidän vakiopizzan pienillä muutoksilla. Koska kyseessä on fast food en tehnyt tomaattikastiketta, koska mielestäni kastike pizzan pohjassa voidaan korvata myös valmiilla tomaattikastikkeella, kunhan se on lisäaineeton ja hyvälaatuinen esim. tämä sopii pizzan pohjalle oikein hyvin. Toki omatekoinen on aina omatekoinen. Härän kylmäsavupaistin tilalle voi laittaa mitä tahansa hyvälaatuista lihaa, kunhan sopii omaan makuun.







Gourmet pizza
1 uunipellillinen

Pohja
5 dl vehnäjauhoja tai 4,5 dl gluteenitonta jauhoseosta
2 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
1/2 luomu sitruunankuori hienoksi raastettuna
2 dl maitoa
75 g sulatettua voita

Täytteet pohjaan ennen paistoa
tomaattikastike
2 sipulia pieneksi paloiteltuna
100 g paloiteltuja herkkutatteja pakastimesta (paistettu ennen pakastamista)
suolaa
2-3 palloa mozzarellaa

Täytteet pohjaan paiston jälkeen
ruukku basilikaa
200 g härän kylmäsavupaisti -leikkelettä
mustapippuria
sormisuolaa
100 g Piparjuurituorejuustoa
n. 1/2-1 dl paahdettuja pinjansiemeniä
oliiviöljyä


Sekoita kuivat aineet keskenään, lisää sulatettu voi ja maito ja sekoita. Nosta taikina leivinpaperille. Kauli uunipellin kokoiseksi kahden leivinpaperin välissä. Levitä pohjan päälle tomaattikastike. Paista pieneksi paloiteltu sipuli voissa pannulla kunnes pehmeää, älä ruskista. Lisää herkkutatit, suolaa ja maista. Laita pizzan päälle. Lisää vielä siivutettua mozzarellaa reilusti. Uuniin 225-asteeseen n. 15-20 minuuttia. Kun pohja on tullut uunista revi päälle reilusti basilikan lehtiä sekä leikkelettä. Lisää pizzan päälle piparjuurituorejuusto nokareita. Rouhi päälle mustapipuria ja sormisuolaa oman maun mukaan. Paahda pinjansiemenet kuivalla pannulla kevyesti ja lisää pizzan päälle. Lorauta päälle hieman hyvälaatuista oliiviöljyä.



QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
0 Comments
Share :

Perjantain viinivinkki - Dr. Hermann Erdener Treppchen Riesling Kabinett 2012


Viinityyppi: Valkoviini
Rypäleet: 100 % Riesling
Maa: Saksa
Hinta: 14,90 € Alko
Nautitaan hyvin jäähdytettynä


Tuoksu: Petrolia, aprikoosia, hunajaa
Maku: Puolikuiva, hapokas, hennon petrolinen, hedelmäinen, hunajaa, sitruunaa

Tämä kokeiltiin eilen sushin kanssa. Sushin kanssa suositellaan yleensä kuivia ja puolikuivia valkoviinejä, mutta meidän makuumme tämä kolahti oikein hyvin. Voisin myös kuvitella, että tämä on aivan loistava aasialaisten maustettujen wokkien kera ja kestää myös chilin. Viinin pitää olla kylmää tarjoiltaessa, koska lämpimänä makea viini ei ole ollenkaan hyvää. Sopii myös jälkkärien kanssa.

Minä sitten jaksan olla aina yhtä iloinen siitä, kun löydän jonkun sopivan viinin aasialaiselle ruoalle, koska sitä tehdään aika paljon syksy- ja talviaikaan.


Ihanaa viikonloppua hellan ja viinilasin välistä!





QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
1 Comments
Share :

Mokkapalat part2


Syksy on saapunut ja makeanhimo sen myötä. Erehdyin tekemään muffinsseja edellispäivänä ja siitä se sitten lähti. Tänään iski suklaanhimo ja jostakin kumman syystä pöydällä ollut kookosmaitopurkki laukaisi mokkapalojen teon, selkeä ketjureaktio. Aika pienillä muutoksilla näistä tuli entistäkin maukkaampia ja vielä jäi takataskuun muutama kokeiltava uudistus. Suola teki ihmeitä tällekin reseptille ja kaneli sopii ihanasti pohjaan.

Äsken keittössä käydessäni totesin kahden suklaahiiren käyneen pellillä ja kuorrutteen kadonneen mystisesti. Ehdin sanoa muutaman valitun sanan, mutta sitten muistin - noinhan minäkin sen aikoinani tein. Onkohan tämä periytyvää?








Mokkapalat

Pohja
3 munaa
3 dl sokeria
4 dl gluteenittomia jauhoja (Semper) tai vehnäjauhoja
0,5 dl sokeroimatonta kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
1 tl jauhettua inkivääriä
2 tl kanelia
1/2 tl kardemummaa
1,5 dl kookosmaitoa
100 g sulatettua voita tai margariinia
Ripaus suolaa

Kuorrute
450 g tomusokeria
0,75 dl kaakaojauhetta
3 rkl sulatettua voita tai margariinia
6 rkl vahvaa kahvia

Päälle sormisuolaa

Vaahdota munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet ja sekoita varovasti. Lisää kookosmaito ja sulatettu voi. Sekoita taikina tasaiseksi ja levitä leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Paista 225 asteessa noin 15 minuuttia.

Mittaa kulhoon tomusokeri, kaakaojauhe, sulatettu voi ja kahvi.
Sekoita tasaiseksi. Levitä kuorrute lämpimän pohjan päälle. Ripottele päälle hieman sormisuolaa.

Tarjoile hieman lämpimänä sellaisenaan tai vaniljajäätelön kera
QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
2 Comments
Share :

Sieni-chorizorisotto


Meillä on ollut monta vuotta vakio sienirisottoresepti, joka on ollut pettämätön. Siihen on laitettu niitä sieniä mitä pakastimesta on löytynyt, parhaimmillaan tatteja. Jokainen syksy ei ole ollut yhtä antava tattien suhteen, joten välillä risotto on syntynyt pelkillä suppiksilla, mutta edelleen aivan jumalaisen hyvänä. Reseptiin käyvät tuoreet, kuivatut ja pakastetut sienet. Tämä vie kielen mennessään. Nyt kun sitä tässä oikein hehkutan, niin on varmasti pakko alkaa tekemään sitä illaksi pihvin seuraksi.

Koska olen jakanut tuon edellisen reseptin teille jo moneen kertaan, niin välillä piti kokeilla jotakin muutakin ja sen lisäksi halusin joukkoon chorizoa. Samalla kokeilin välillä valkoviinipohjaista risottoa. Tämä oli Viinipäiväntasauksen menussa. Oikein hyvältä maistui ja chorizo oli mukava lisä. Tämä menisi aivan tällaisenaan, mutta sopii myös pihvin kylkeen erinomaisesti. Vaihtelen risottoon laitettavien sienien määrää vähän oman mielen ja pakastimen sienitilanteen mukaan. Tällaisena syksynä sieniä voi laittaa runsaamminkin kun ei tarvi kitsastella, mutta huonona sienivuotena niitä varjellaan kuin kalleinta aarretta.

Eikä tässä nyt sitten mikään auta, minun on pakko alkaa tekemään risottoa illaksi.

Oikein ihanaa maanantaita!



Sieni-chorizorisotto
(4 hengelle)

2 salottisipulia hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä
voita
oliiviöljyä
300 g risottoriisiä
1 dl kuivaa valkoviiniä
n. 8 dl kanalientä
200 g chorizoa pieninä paloina
n. 300 g Pakastettuja metsäsieniä: tatteja, suppilovahveroita, kanttarelleja…
Tuoretta timjamia
n. 1dl parmesania
2 rkl voita

suolaa
pippuria

Kuullota sipulit öljy-voiseoksessa, älä anna sipuleiden saada väriä. Lisää riisi ja sekoittele hetki. Kaada viini sekaan ja anna kiehua kevyesti muutama minuutti. Lisää sekaan kuuma kanaliemi kauhallinen kerrallaan, niin että liemi ehtii imeytyä riisiin joka kauhallisen jälkeen ennen uuden lisäämistä. Kun viimeinen kauhallinen on lisätty ja risotto on sopivan tahmeaa, lisää pakasteesta otetut sienet joukkoon. Sekoita nostellen tasaiseksi ja lisää chorizo. Anna lämmetä vielä hetki. Lisää lopuksi tuoreen timjamin lehtiä, parmesania ja muutama lusikallinen voita. Sekoita varovasti. Maista ja mausta tarvittaessa suolalla ja pippurilla.

QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
0 Comments
Share :

Perjantain viinivinkki - Obsession Red 2011


Viinityyppi: punaviini
Rypäleet: Zinfandel, Petite Sirah, Merlot
Maa: USA
Hinta 14,14€ Alko

Tuoksu: Pehmeä, hedelmäinen, suklaata, vaniljaa
Maku: Keskitäyteläinen, hedelmäinen, pehmeät tanniinit, luumua

Voidaan nauttia myös hieman viilennettynä. Sellaisenaan seurusteluun, grillipihvin tai patojen kera.

Leffaksi suosittelen syyskuussa DVD:lle ilmestynyttä viinileffaa Red Obsession, joka kertoo 
Bordeaux´in huipputiloista, kiinalaisten viinikuumeesta ja sen merkityksestä Bordeauxille. Arvostelu löytyy täältä



Nauttikaa ihanista viineistä ja viikonlopusta! Minä olen järisyttävässä flunssassa, joka on vienyt haju- ja makuaistini - toivon todellakin pikaista palautumista, jotta saatte ensi viikollakin viinivinkin. Tämä onneksi löytyi mustasta kirjasta.


QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
2 Comments
Share :

Food Camp 2014 - ruoan ja taiteen rakkaustarina



Minut kutsuttiin viime viikon torstaina niin huikeaan tapahtumaan, että sitä taitaa olla aika vaikea ylittää vähään aikaan. Ennenkuin puhutaan ruoasta, muutama sananen tapahtumapaikasta. Food Camp järjestettiin Ravintola Göstassa, joka sijaitsee keväällä 2014 rakennetussa Serlachius museoiden Paviljongissa. Rakennuksen suunnittelusta järjestettiin Suomen kaikkien aikojen suurin kansainvälinen arkkitehtikilpailu. Paviljongissa on kolme näyttelytilaa, joista suurin kohoaa 11 metrin korkeuteen. Rakennus oli todella kaunis ja miten valo kulkikaan sen sisällä.

Samassa yhteydessä olevassa Göstan kartanossa esitellään Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmien teoksia mm. Akseli Gallen-Kallela, Helene Schjerfbeck, Albert Edelfelt ja Hugo Simberg. Ensin kiersimme Göstan kartanon, jonka jälkeen siirryimme katsomaan Paviljongin puolella olevaa SuperPop-näyttelyä. Upeita teoksia! Täällä kannattaa vierailla, vaikka ei olisikaan Food Camp aika. Ilta piti sisällään nimekkäitä taitelijoita ja nimekkäitä kokkeja. Ruoan ja taiteen rakkaustarina oli alkamassa.

Mäntän Serlachius-museon ravintola Göstassa kokoontuivat Pekka Terävä, Micke Björklund, Vladislav Djatsuk, Henry Tikkanen, Sturla Birgisson, Heikki Liekola, Matti Jämsen ja Anton Eff. Tämä nimekäs kokkijoukko rakensi 9 ruokalajin menun. Jokaisella kokille oli annettu oma raaka-aine, johon nojautuen hän oli suunnitellut oman ruokalajinsa. Ruoille oli valittu sopiva juoma, joka yhtä poikkeusta lukuunottamatta oli viini.
Torstain kattaukseen kokoontui lähemmäs 50 vierasta, perjantai ja lauantai oli mitotettu 80 vieraalle.



Kokoonnuimme Palviljongille, jossa nautimme alkupalat Taittinger Brutin kera.
Alkupaloina olivat



lusikka 1: punajuurta, vuohenjuustoa ja kuivattua sipulia


lusikka 2: 68 -asteinen luomukananmuna, lehtikaalia ja kauraa


Annos 3: ankanmaksamousse, cashewpähkinää ja selleriä.



Ne maut, se rakenne ja samppanjan kera luotu liitto nostivat odotukset illallista kohtaan korkealle.

Seuraavaksi siirryimme Göstan ravintolasalin puolelle. Ilmassa oli jännitystä, emme tietäneet mitä odottaa. Menusta ei ollut mitään tietoa, ainoa tiedossa oleva asia oli, että ruoka on aivan varmasti hyvää. Tälläisella kokki kokoonpanolla se on selviö ja he olivat jo usemman päivän olleet harjoittelemassa paikan päällä.



Pöytiin oli jaettu lehtiöt, joihin piirrettiin ensimmäiseksi oma kuva. Seuraavalla sivulla luki: Illallisella on vain yksi sääntö - EI PÖNÖTYSTÄ. Kilauta lasiin, jos haluat puhua, laula jos laulattaa, tanssi jos tanssittaa. Tästä oli hyvä aloittaa.

Jokaiselle kokille oli omistettu 2 sivua. Toiselle sivulle sai tehdä omat muistiinpanot ruoasta ja toiseen kirjoitettiin terveiset kokille. Nämä kokit saivat todella suoraa palautetta ja kun tapasin heidät illalla yömyssyn aikoihin, tiesin että palautteet oli luettu tarkkaan.

Nyt pitää tunnustaa, että ruokia ja viinejä tuli sellaisella vauhdilla, että muistiinpanot jäivät vähäisiksi. Viineistä Impromptu Sauvingon Blanc tuntui sopivan monen ruoan kanssa ja samainen viini oli minulla Viinipäiväntasauksessa mukana, erittäin mielenkiintoinen ja intensiivinen uusi tuttavuus. Aika tuore uutuus Alkossa on Zuccardi Q Cabernet Sauvignon. Se on riistalle ja punaiselle lihalle sopiva täyteläinen punaviini, ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Kaikki paritetut ruoat ja viinit sopivat erinomaisesti toisilleen, ainoa kritiikkiä saanut oli Lapin Kullan ja punajuuren liitto. Siihen pöytäkuntamme olisi vaihtanut samppanjan. Kaikki ruoat olivat erilaisia mutta täydellisiä makuyhdistelmiä. Jokaisessa ruoassa oli myös niin monta komponenttia, että en saanut niitä kaikkia kirjoitettua enkä kaikkia tunnistanut, joten odottelen jos saan jossakin vaiheessa materiaalia, niin laitan tietoja jälkikäteen.

Ensimmäisen ruokalajin raaka-aine oli maa-artisokka, viininä Villa Maria Private Bin Gewürztraminer ja kokkina Pekka Terävä. Annoksen maut herkistivät tulevalle.






Toinen raaka-aine kirjolohi, viininä Meinklang Grüner Veltliner ja kokkina Micke Björklund.
Ihana Micke ja kaunistakin kauniimpi annos, eikä tietoakaan kirjolohen arkisuudesta.




Kolmas raaka-aine punajuuri, viininä eipäs ollutkaan vaan oli olut Lapin Kulta ja kokkina Vladislav Djatsuk. Punajuurta oli savustettuna, marinoituna ja majoneesina. Punajuurimajo oli aivan ihanaa.




Neljäs raaka-aine kampasimpukka, viininä Hispaño Suizas Impromptu Sauvignon Blanc ja kokkina Henry Tikkanen. 



Viides raaka-aine lintu (villiankka), viininä Zuccardi Q Cabernet Sauvignon ja kokkina Sturla Birgisson. 



Kuudes raaka-aine härkä, viininä Bassus Pinot Noir, Espanja sekä  Zuccardi Q Cabernet Sauvignon  ja kokkina Heikki Liekola




Seitsemäs raaka-aine possu, viininä Pisano, Tannat Petit Verdot, Uruguay ja kokkina Matti Jämsen.



Kahdeksas raaka-aine mustikka, viininä Araldica Brachetto d’Acqui Dolce ja kokkina Anton Eff. Väliruoka aistien puhdistukseen ja jälkkärinä French toast, valkosuklaata, mustikkaa








Cafe & avec Paviljongin puolella
Yhdeksäs raaka-aine juusto ja suklaa, viineinä Maitomaan juustoille Añtano Graciano, JGC Rioja ja Valrhonan suklaalle Dulce de Murviedro, Espanja ja kokkina Jarmo Laitinen

Ruokalajien välillä tehtiin silmät peitettynä taiteellisia töitä muovailuvahalla ja huutoäänestyksellä sokkotestiä ruoka-aineesta (voitin, se oli possua). Tilaisuus oli hyvin muodollisen epämuodollinen. Kukaan ei tanssinut pöydällä, mutta puheensorina ja nauru täytti salin. Ruoasta ja viineistä keskusteltiin ja mielipiteitä vertailtiin. Koko ilta oli toimintaa täynnä ja 6,5 tunnin illallinen kului valtavalla vauhdilla. Kokit puhalsivat yhteen hiileen ja huikea kokkaamisen ja syömisen ilo oli käsin kosketeltava koko illan.






Aivan huikea kokemus!
Ensi vuonna luvassa on Food Camp - Ihanat naiset eli maailman parhaita naiskokkeja.



QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
4 Comments
Share :

Viinipäiväntasaus viinit ja -menu


Taas yksi Viinipäiväntasaus juhlittuna ystävien kanssa. Viinit osuivat nappiin vaikka 2 niistä olikin uusia tuttavuuksia. Ruokaa oli riittävästi ja pöydässä vierähti monen monta tuntia mukavia rupatellen.

Viinipäiväntasauksen tapahtumasivusivuostolla oli huikeat 1600 osallistujaa ja sinne oli laitettu mukavasti kuviakin, kiitos siitä! Hauskaa on selkeästi ollut muuallakin. Tällaisella juhlalla näyttää olevan selkeä tilaus, vaikka Suomi ei mikään viinimaa olekkaan - mutta meistä voi tulla sellainen!

Seuraava Viinipäiväntasauksen päiväys julkaistaan piakkoin, seuratkaa Viinipäiväntasauksen facebook-sivustoa ja jos et ole vielä tykännyt siitä, niin sinne pääsee tästä.






Viineinä olivat:

Alkumaljana samppanja
Taittinger Nocturne Sec Sleever, Ranska Alkon tilausvalikoima
Chardonnay (40 %), Pinot Noir ja Pinot Meunier (60 %).

Olen aina pitänyt Taittingerin samppanjoista, mutta discopalloa muistuttava Taittingerin Nocturne oli uusi tuttavuus ja hyvä sellainen. Nocturne on puolikuiva samppanja ja ystävät tykästyivät tähän kovastikin. Kaikki eivät pidä yhtä kuivista kuohuvista kuin minä, mutta tästä pidin minäkin.
Maku: kuiva, hapokas, pehmeä, persikkaa ja aprikoosia

Sellaisenaan, jälkiruokien tai pateiden kanssa



Menneelle valkoviini
Hispano Suizas Impromptu Sauvignon Blanc, Espanja Alkon tilausvalikoima
Maistoin tätä ensimmäisen kerran FoodCampissä ja ihastuin viinin intensiiviseen väriin ja makuun. Toivottavasti tämä saadaan Alkoon hyllytavaraksi.

Tuoksu: Intensiivinen, kermainen, passionhedelmää, aprikoosia, kuminaa
Maku: kuiva, runsas, kermainen, hedelmäinen, lime

Tämä sopii loistavasti lohen kanssa. 


Aistien puhdistukseen samppanja
Taittinger Prestige Rosé Brut, Ranska Alko
Pinot Noir, Pinot Meunier, Chardonnay

Yksi suurimmista rosésamppanja lemppareistani. Kun pitää valita samppanja, joka sopii ruoan kuin ruoan kanssa päädyn usein rosesamppanjaan.

Erittäin kuiva, hapokas, runsas, sitruksinen, punaisia marjoja



Tulevaisuudelle punaviini
Seghesio Old Vine Zinfandel, USA Alkon tilausvalikoima
Zinfandel 100%
Tuoksu: Hedelmäinen, kirsikkaa, lakritsia, luumua
Maku: Erittäin täyteläinen, pehmeät tanniinit, karhunvatukkaa, anista

Upea riistaviini. Dekantoin viinin korkilliseen karahviin, koska pulloa ei uskalla jättää auki banaanikärpästen lasketumisen pelossa.

Loistava viini riistalle tai punaiselle lihalle. 

Jälkkärin ja juustojen kanssa valkoinen
-  Château Roumieu 2011 Sauternes, Ranska Alko tilausvalikoima 0,375
Sémillon 89%, Sauvignon Blanc 10%, Muscadalle 1%

Aivan liian harvoin tulee ostettua jälkiruokaviinejä. Kohtuuhintaisia ja laadukkaita jälkkäriviinejä on yllättävän paljon. Tämä sopi aivan täydellisesti jälkkärinä olleen omenapiirakan ja juustojen kera. 

Tuoksu: Hedelmäinen, hunajaa, aprikoosia
Maku: Makea, hedelmäinen, kevyesti hapokas, hunajaa, aprikoosia, intensiivinen

















Illan menu:

Mätimousse

Routapaisti & valkosipulimajoneesi
Täytetyt salottisipulit
Tatti-mäti-creme fraiche

Omena-valkoviinipiirakka

Juustot & viikunahillo

Laitan reseptejä pikku hiljaa blogin puolelle ja linkitän tähän. Ravunpyrstöcocktail ja chorizo-herkkutattirisotto olivat loistavia uusia kokkailuja. Lohta & tartar on tehty aiemminkin blogissa, joten tuossa ylhäällä on jo linkki siihen. Omena-valkoviinipiirakka toteutettiin gluteenittomana, sen ohjeen löysin uusimmasta Viini-lehdestä ja se oli kieltämättä aika herkkua ja sopi aivan täydellisesti Château Roumieu jälkkäriviinin kanssa.

Kaikki ruoat tuotiin pöytään heti aluksi ja sen jälkeen rauhoituttiin nauttimaan pöydän antimista ja hyvästä seurasta. Tämä asettaa hieman vaatimuksia ruoalle, mutta routapaisti oli alunperinkin kylmää ja risotto onneksi säilytti lämpönsä, kunnes siihen saakka päästiin.

Maljoja kohoteltiin paljon, vanhoja muisteltiin ja tulevia suunniteltiin. Hauska ilta, kiitos Murulle ja ystäville.

Oikein ihanaa sunnuntai-iltaa!
QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
2 Comments
Share :
.hidden {display: none !important;}

Follow @johanna_koskiranta