Theme Layout

[Rightsidebar]

Boxed or Wide or Framed

[Framed]

Theme Translation

Display Featured Slider

Featured Slider Styles

[Centred]

Display Grid Slider

No

Grid Slider Styles

[style4]

Display Trending Posts

Display Author Bio

No

Display Instagram Footer

Don´t use my photos without my permission.
Ethän käytä kuviani ilman lupaani.
Copyright ©¸Johanna Koskiranta

Let's Connect

Kotona tehdyt kalapuikot lohesta


Olen suunnitellut kalapuikkojen tekoa jo puoli vuotta, joten eiköhän ollut jo vihdoinkin niiden aika. Muistan nuorempana tykänneeni kalapuikoista ja munakastikkeesta, mutta välillä niissä oli kohtia, jotka maistuivat aivan karmealle. Sanoinkin, etten tykännyt kalapuikoista, jotka maistuvat kalalle. Oikeasti kalapuikot olivat täysin mauttomia, niitä pahanmakuisia kohtia ja paneerausta lukuunottamatta. Eikä pahanmakuinen kohta maistunut kalalle vaan yksinkertaisesti vain pahalle.

Nämä kotitekoiset kalapuikot maistuivat kalalle vaikka mausteita olisin voinut laittaa runsaammin. Kun päälle vielä lorautti hieman omenasiiderietikkaa ja sitruunaa ja viereen otti lohkoperunoita ja -porkkanoita, slurps.

Pikku Murut olivat intona, vihdoinkin kunnon kalapuikkoja, jotka maistuvat kalalle. Jotakin on kasvatuksessa sentään mennyt oikeinkin.

Iltapalaksi Pikku Muru heitti vielä kalapuikkoja ruisleivän väliin ja söi hampurilaisena. Oli kuulemma pirun hyvää.

Lisää herkullisia kalaruokia löydätte linkin takaa ja jos ostat kokonaisen fisun, niin täältä löydät ohjeet fileointiin.





Kalapuikot

1 kg fileerattua ruodotonta lohta
4 kananmunaa
2 dl vehnäjauhoja tai gluteenitonta fin-mix jauhoseosta
2 dl panko- tai gluteenitonta korppujauhoa
suolaa
valkopippuria

oliiviöljyä ja voita paistamiseen

Vatkaa kananmunien rakenne rikki haarukalla ja kaada syvälle lautaselle. Laita toiselle lautaselle jauhot ja kolmannelle korppujauhot.

Poista kaloista ruodot. Halkaise kalafileet pituussuunnassa, ja jos fileet ovat kovin pitkiä, puolita suikaleet. Älä tee liian paksuja paloja. Mausta valkopippurilla ja suolalla.
Pyöräytä kalapalat ensin jauhoissa, ravista ylimääräinen pois. Pyöräytä kalapala munassa ja valuta ylimääräinen pois. Pyöritä kala viimeiseksi korppujauhoissa.

Paista kalapuikot pannulla runsaassa öljyn ja voin seoksessa kullanruskeiksi. Paistoaika vaihtelee kalan paksuuden mukaan. Nosta talouspaperille odottamaan. Jos kalapalat ovat paksuja, paista pinta kauniin väriseksi ja laita ne hetkeksi uuniin kypsymään.
Tarjoa kalapuikot sitruunalohkojen ja omenasiiderietikan kera. Tee kaveriksi lohkoperunoita ja majoneesia.

Vinkki: Tarjoa kalapuikot ruisleivän välissä ja saat kalahampurilaisia. Hampurilaiskastikkeen voi tehdä myös jogurtista tai kermaviilistä. Väliin tuorekurkkua tai helpot hölskykurkut ovat vielä parempi vaihtoehto.


Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
Follow, what´s happening between a stove and a wine glass


QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
18 Comments
Share :

Perjantain viinivinkki - Topf Riesling Strassertal 2015




Viinityyppi: Valkoviini
Rypäleet: Riesling
Maa: Itävalta
Hinta: 7,90€ pullokoko 0,375l

Tuoksu: Kukkia, persikkaa, raikas
Maku: Kuiva, hapokas, hedelmäinen, tasapainoinen, sitrusta, omenaa, persikankiveä

Pikkupullo nautinnollista valkoviiniä. Tätä soisi löytyvän myös normikokoisena. Kalalle, äyriäisille ja sellaisenaan.

Ihanaa viikonloppua hellan ja viinilasin välistä!
QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
0 Comments
Share :

Nainen autokaupoilla


Vuoden alku tuntuu vapauttavalta. On hyvä hetki aloittaa uusia juttuja puhtaalta pöydältä ja ostaa tyhjiä muistikirjoja. Uuden muistikirjan aloitus tuntuu aina yhtä hyvältä.

Tämä vuosi ei kuitenkaan startannut aivan toivotusti tai ehkä puhdistin pöytää vähän liiankin innokkasti, koska tyrkkäsin autoni nokan niin pahasti lyttyyn, että lunastukseenhan se meni.  Istuskelin tammikuun 2. päivänä sairaalassa tarkastusta odottaen shokista valkoisena, eikä uusi vuosi tuntunut ollenkaan vapauttavalta.

Kuva lainattu Citroenin sivulta
En ole koskaan ollut auto-orientoitunut. On aivan sama millainen auto minulla on, kunhan se toimii eikä se ole ruma. Nyt kun perheessä on vain yksi auto, olen joutunut totetamaan, ettei homma toimi näin. Lapset tarvitsevat kuskauksia harrastuksiinsa, enkä osaa laskea liikkeitäni niin, että tietäisin missä liikun ja milloin. Haluan riippumattomuuteni takaisin!

Olen siis yrittänyt tutustua autoihin ja asiantuntevasti vertailla eri vaihtoehtoja. Valitettavasti olen ulkonäköorientoitunut autojen suhteen. Ainoa asia mikä niissä kiinnostaa ulkoisen kauneuden lisäksi on sisällä olevat laitteet. Saanko Spotifyn soimaan ja toimiiko ilmastointi automaattisesti? Oikeastihan niillä pärjää jo aika pitkälle. Niin ja auton pitää olla musta, paitsi jos täydellinen varustelu löytyy jonkun muun värisestä. Enkä halua isoa vaan pienen ja ketterän.

Näillä kriteereillä löytyy aika paljon autoja ja niistä pitäisi pystyä löytämään se oma. Ihan mahdoton homma. Miten ihmeessä usein autoa vaihtavat jaksavat rämpiä tällaisessa viidakossa? Mitä enemmän olen vertaillut ja lukenut, sitä kalliimmaksi on auto mennyt. En halua laittaa autoon mitään suuria summia, sillä rahalla on niin paljon parempaakin käyttöä, mutta haluan kuitenkin turvallisen auton. Niin ja kivan näköisen, Spotifyn ja ilmastoinnin. Tällä hetkellä tutkimukseni näyttää kuitenkin. ettei Spotify taida toimia kuin aivan uusimmissa autoissa. Mikä pettymys!

Saapi nähdä mitä viidakosta löytyy, mutta tällä hetkellä olen hyvin mieltynyt ranskalaisiin. Olihan edellinenkin autoni ranskalainen ja se palveli minua 10 vuotta.

Selvitystyöt jatkuvat...

Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
Follow, what´s happening between a stove and a wine glass




QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
4 Comments
Share :

Salzburgin ravintolat ja hotellit


Kun sähköpostiin kolahti Norwegianin Cyber Monday -tarjous oli päivänselvää että jonnekin lähdetään. Vaikka rakastankin kotoilua ja viihdyn välillä ehkä liiankin hyvin neljän seinän sisällä, niin matkoille ei varsinaisesti tarvi käskeä kahta kertaa, varsinkaan kun halvalla pääsee.

Olimme puhuneet edellisellä viikolla Itävallasta ja miten lapset ovat jo sen ikäisiä, että Alpeille olisi kiva lähteä. Eikö tämä ole selkeää johdatusta, jos seuraavalla viikolla Salzburgin lennot ovat tarjouslistalla.

Salzburgin lentokentältä oli vain 15 minuutin matka keskustassa sijaitsevaan hotelliimme, eikä taksikaan maksanut kuin 14 euroa. Meidän matkatavaramäärällämme mikään muu kulkuneuvo ei olisi tullut kyseeseen.




Hotellit

Tein suurta hotellivertailua useampaan kertaan, mutta neljän hengen huoneet olivat jo varattuja. Tiedän, että toiset tekevät matkavarauksensa ajoissa ja toiset taas eivät... Erityisesti tähyilin muutamaa hotellia Hotel Amadeus ja Radisson Blu Altstadt, jotka tuntuivat täydellisiltä sijainniltaan, toisesta ei löytynyt tilaa ja toinen oli liian kallis, joten ne jäivät ensi kertaan. Näiden lisäksi keskustassa oli hyvin mielenkiintoisen oloinen Boutique Guesthouse arte vida, joka oli myös täyteen buukattu.





Goldenes Theaterhotel otti meidät lämpimästi vastaan, vaikka ulkona myrskysi lunta. Kahden erittäin ison makuuhuoneen huoneisto ja ikkunat sisäpihalle takasivat rauhalliset yöunet. Hotelli oli pieni, hyvin siisti ja vaikka varsinaista ravintolaa ei ollutkaan, niin mitään ei puuttunut. Ala-aulassa oli pieni baari ja hotellin aamiaishuoneessa nautimme erinomaisen aamiaisen, jolla pärjäsi pitkälle iltapäivään.

Die Weisse

Kysyimme saavuttuamme sopivaa ruokapaikkaa ja meidät ohjattiin Die Weisse -olutravintolaan. Varmistin hotellistamme kahteen kertaan, että lasten kanssa on täysin ok mennä oluttupaan syömään klo 21 jälkeen. Hän lähinnä hölmistyneenä nyökytteli. Paikka oli aivan täynnä, meteli oli kova, olihan lauantai-ilta. Die Weissen olutlista oli vaikuttava eikä vähiten omien oluiden osalta. Nautin tähän astisen elämäni  parhan gluteenittoman luomu oluen ja totesin suomalaisten olevan niin kaukana tästä gluteenittomien vaihtoehtojensa kanssa. Kielitaitoni ei riittänyt ihan koko ruokalistaan, mutta onni onnettomuudessa. En ikinä olisi tilannut lihahyytelöä, jos olisin tiennyt mitä tilasin. Lihahyytelö oli kotitekoista, koostumukseltaan täydellistä ja sen kanssa tarjoiltiin marinoitua sipulia ja etikkaista kastiketta. Koko ihanuus levitettiin hapanleivän päälle. Huokailin hyväksyvästi ja kaavin leivällä lautasen puhtaaksi.

Pikku Muru testasi ensimmäisen wiener schnitzelinsä ja toinen nautiskeli ylikypsää possua leivän kanssa. Maalaisruokaa, hyvää sellaista ja kohtuu hintaan. Suosittelen!

Alter Fuchs

Toinen hotellimme lähistöllä ja aivan keskustassa sijaitseva illallispaikkamme oli kettuluola - Alter Fuchs. Ravintola on pieni, joten pöytävaraus kannattaa tehdä. Paikan salaattiannokset on valtavia, villisikaa en suosittele sitkeyden takia, mutta muuten kaikki tilatut maistuivat loistavasti. Tattirisotolle hyvät arvostelut, vaikka ei ihan al dente enää ollutkaan. Hintataso 5 - 15,- eli hyvin maltillinen. Viehättävä ravintola!



Cafe Sacher 

Cafe Sacher henkii historiaa ja palvelee arvokkaasti niin paikalliset kuin turistitkin. Vuodesta 1832 Sacher-kakku on tehty samalla salaisella reseptillä ja miten hyvää se onkaan. Juuri täydellisen kosteaa, makeus on juuri sopiva, ei yhtään liikaa ja yhdessä kermavaahdon kanssa ehdottomasti maistamisen arvoinen. Kahvila on kaunis ja jos lompakossa olisi ollut ylimääräistä, olisin voinut myös yöpyä Sacher hotellissa. Statuksestaan huolimatta kahvio on hintatasoltaan kohtuullinen.



Cafe Habakuk

Cafe Habakuk on viihtyisän näköinen kahvio, jonka ikkunassa apfelstrudel eli omenastruudeli huusi nimeäni ja kutsui sisään lämpimään. Paikan sijainti on hyvin keskeinen lähellä joen rantaa. Valitettavasti kahviossa on tarjoilija, joka onnistuu ankeuttamaan parhaimmankin struudelin ja kylvää ynseydellään pahaa oloa. Ilmeisesti hän kuuluu kalustoon, koska Trip Advisorin arvosteluissa vilahtelee samankaltaisia lausuntoja. Kannattaa etsiä toinen kahvio paremmalla palvelulla. Niin ja kyllä, annoin hänelle palautteen myös suoraan henkilökohtaisesti.

Me keskityimme tällä matkalla paikallisten suosimiin ravintoloihin ja valkoiset liinat jätimme suosiolla väliin. Yleisiä huomioita oli, että ruoka on erittäin, siis erittäin suolaista. Kurpitsansiemenöljyä käytetään paljon ja syystä, se on hyvää, mutta tahrivaa. Keitot ovat hyviä, jopa pannukakun siivuja sisältävä lihaliemi. Brezelit maistuvat ja muotoja on monia. Ne toimivat makean ja suolaisen kera tai ihan sellaisenaan. Gluhweinia juodaan aina kun on kylmä. Aidot käsintehdyt Mozartin kuulat ovat hopeansinisessä paperissa. Itävallassa sämpylät ovat kunnia-asia. Ne ovat tuoreita, rapeakuorisia ja täynnä terveellisiä siemeniä. Viinien hinnoittelu ravintoloissa oli 1/8 ja koko pullon hintoina. Viini on maltillisesti hinnoiteltua ja jopa talon viinit olivat useimmiten oikein hyviä.



Lisää juttua Salzburgista tulossa.

Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
Follow, what´s happening between a stove and a wine glass





QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
1 Comments
Share :

Matkalaukkukirous


Tiedättekö tunteen, kun lapsi aivastaa matkalla kaksi kertaa peräjälkeen ja matkaa on jäljellä 5 päivää. Siinä vaiheessa voi heittää hyvästit loppulomalle, jos aivastuspulveri ei ole kuulunut pakattuihin tavaroihin. 

Niinhän siinä kävi jälleen kerran. Pikku Muru kaatui sängyn pohjalle, kun Alppien valloituksen piti alkaa. Hän haisteli sujuvasti raikasta alppi-ilmaa ovenraosta, kun me muut viiletimme rinteessä. Ehkä minun ja Ison Murun menoa ei pystynyt kutsumaan viiletykseksi, mutta ainakin tulimme alas. 


Viimeisenä päivänä sairastui toinen ja matka kotiin tultiin lääkkeiden voimilla. Nyt niiskutan minä. Miten ihmeessä tämä voi aina käydä meille, kun kotona ollessa meillä ei sairasteta. Ehkä tämä on matkalaukkukirous. Pitäisiköhän uusia matkalaukut?



Kun kuvia otettiin olimme vielä hymyssä suin Flachaun MM-osakilpailuissa. Suomen lippu hulmusi korkealla, vaikka yhtään osallistujaa ei täältä ollutkaan. Toiselle kierrokselle käänsimme takin ja laitoimme Ruotsin lipun heilumaan ja välillä vähän Itävallankin.  Siinä oli helppo hymyillä yhdessä Hannu Hanhien kanssa, kun voittoon laski Frida Hansdotter. Otimme kaikki onnittelut sujuvasti vastaan. Olihan se melkein naapurintyttö. Eikö olekin täysin sallittua ja lähes suotavaakin kannattaa Ruotsia, kun Suomen edustajia ei ole? Varsinkin kun Ruotsi johti ensimmäisen laskun jälkeen. 

Palailen matkakertomuksiin, kunhan pääni alkaa taas toimimaan normaaliin tapaan. Nyt olen korvat lukossa ja pää täynnä aivan jotakin muuta kuin viiniä.

 
Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
Follow, what´s happening between a stove and a wine glass



QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
6 Comments
Share :

Japanisilaisittain graavattu lohi


Tämän joulun graavimme oli saanut vaikutteita Japanista.  Lohi graavattiin suolalla, sokerilla, soijalla ja sushi-inkiväärillä. Makua tuli paljon hennommin kuin mitä ajattelin, mutta kuitenkin vähän. Lapset jättivät wasabin väliin ja ottivat vain soijaa kalan kanssa, mutta olisihan se käynyt myös ilman soijaa jolloin maku olisi ollut hyvinkin hienostunut.

Tämä sopii moneen käyttötarkoitukseen. Ensimmäiseksi mieleeni tuli tietysti sushi, jonka päälle tai sisään tämä sopisi aivan täydellisesti. Juhannuspöytä saisi uusia tuulia tämän kera.

Tätäkin herkkua jäi hieman yli joulun jälkeen ja loppu käytettiin välipäivinä pikasushiin.




Japanisilaisittain graavattu lohi

400g lohifilettä
1 rkl soijaa
1 rkl karkeaa merisuolaa
2 tl sokeria
kokonaisia valkopippureita
3 rkl sushi-inkivääriä (gari)

Tarjoiluun 
Seesaminsiemeniä
hienonnettua ruohosipulia tai kevätsipulia
soijaa
wasabia

Nypi lohifileestä ruodot. Pyyhi filee talouspaperilla. Aseta filee nahkapuoli alaspäin leivinpaperille. Valuta kalan pinnalle soijaa. Lisää suolaa, sokeria, valkopippureita ja inkivääriä. Paketoi kala leivinpaperin sisään ja siirrä paketti lautaselle tai muovipussiin. Nosta graavilohi jääkaappiin nahkapuoli alaspäin suolautumaan 1-2 vuorokaudeksi. 
Kaavi veitsellä mausteet pois kalan pinnalta. Leikkaa filee ohuiksi viipaleiksi. Viimeistele seesaminsiemenillä ja ruohosipulilla. Tarjoile soijan ja wasabin kanssa. 

Resepti: Koti ja keittiö -lehti





QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
12 Comments
Share :

Vanilja-luumuboston


Intouduin ennen joulua leipomaan aivan tavallisilla jauhoilla. Ensin tein saaristolaisleivän ja sen jälkeen bostonpullaa. Molemmat aivan järjettömän hyviä. En ole tehnyt bostonpullaa kymmeniin vuosiin ja nyt pyöräytin samalla kertaa tuplareseptin. Toinen olikin kadonnut parempiin suihin jo ennen joulua ja toinen katosi joulupyhien aikana. 

Pulla oli rakenteeltaan yltiömehukas eli juuri meidän perheen makuun. Tässähän alkaa tuntea itsensä ihan pullatuoksuiseksi äidiksi, kun on leiponut joulupullia, saaristolaisleipää ja bostonkakkua kuukauden aikana. No, ehkei nyt kuitenkaan, mutta pitää myöntää, että talossa tuoksuu aika täydelliseltä kun tekee pullaa. Aivan kuin joku kotihengetär muuttaisi hetkeksi taloon pullantuoksun mukana. Lapsetkin ovat jotenkin rauhallisempia tai ehkä se johtui vain joulun läheisyydestä. Pullaleivonnalla taitaa olla terapeuttisia vaikutuksia sekä leipojaan että syöjään. 

Vanilja-luumuboston


2.5 dl maitoa
25 g tuoretta hiivaa
1 muna
1,25 dl sokeria
1 tl suolaa
1 rkl kardemummaa
n. 6-7 dl vehnäjauhoja
100 g voita tai margariinia

Luumutäyte
1 prk luumusosetta (torttutäytettä)
0.5 tl kanelia

Vaniljatäyte
1 pss vaniljakastikeaineksia
2 rkl perunajauhoja
2 dl maitoa
200 g maitorahkaa

Voiteluun
muna

Päälle
raesokeria



Liuota hiiva kädenlämpöiseksi lämmitettyyn maitoon tai veteen. Sekoita joukkoon suola, sokeri, kardemumma ja kananmuna.
Lisää vehnäjauhot vähitellen ja alusta taikina hyvin vaivaten. Lisää pehmeä rasva alustamisen loppupuolella. Jauhoja on riittävästi kun taikina irtoaa kädestä, mutta on silti pehmeää. Laita taikina peitettynä kohoamaan lämpimään, vedottomaan paikkaan.
Sekoita luumusoseen joukkoon mausteet. Valmista vaniljatäyte. Sekoita kastikeainekset ja perunajauhot keskenään. Lisää joukkoon maito ja sekoita tasaiseksi. Sekoita lopuksi joukkoon rahka.
Kauli taikina noin 30 x 50 cm:n kokoiseksi levyksi. Levitä päälle ensin luumutäyte ja sen päälle rahkatäyte. Kääri rullalle ja leikkaa 12 osaan.
Laita palat voideltuun pyöreään irtopohjaiseen kakkuvuokaan. Anna kohota.
Voitele munalla ja ripottele pinnalle raesokeria. Paista uunin alatasolla 200 asteessa noin 30-40 minuuttia. Peitä pullan pinta foliolla tai leivinpaperilla loppuvaiheessa, jos pinta tummuu liikaa.



Resepti mukaeltu Kotilieden reseptistä


Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
Follow, what´s happening between a stove and a wine glass

SaveSave
QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
15 Comments
Share :

Paras saaristolaisleipä


Saaristolaisleipä, ihanan tahmainen ja tumman makuinen, jonka päälle voi laittaa melkein mitä tahansa ja kaikki maistuu järjettömän hyvältä. Pelkkä voikin riittää, kunhan sitä on runsaasti.

En ole koskaan aiemmin tehnyt saaristolaisleipää. Siis miksi ihmeessä? Olen ajatellut sen olevan vaikeaa, mitä se ei todellakaan ollut. Ainakin jouluksi tekemäni saaristolaisleipä oli todella helppo ja aivan järjettömän hyvä.  Monenmoista versiota on tullut maistettua ja jotenkin juuri tämä appelsiinimehupohjainen on ollut mielestäni aina paras. Lapset vannottivat, että tätä tehdään tästä lähin useamminkin kuin vain jouluna. Ehdottomasti ainakin juhannukseksi, ehkä myös hiihtolomaksi. Niin hyvää se oli, että ostin Ikeassa piipahtaessani pari leipävuokaa lisää, jotta ei tarvi käydä naapureissa lainaamassa.





Saaristolaisleipä

1 l appelsiinitäysmehua
75g hiivaa
3 dl siirappia
1 rkl suolaa
4 dl  kaljamallasta
3 dl ruishiutaleita
3 dl ruisjauhoja
1 l hiivaleipäjauhoja

Voiteluun
1/2 dl vettä
1/2 dl siirappia


Lämmitä mehu kädenlämpöiseksi. Liuota joukkoon hiiva, siirappi ja suola.
Lisää joukkoon maltaat, ruishiutaleet ja -jauhot sekä hiivaleipäjauhot. Sekoita tasaiseksi.
Voitele 3–4 pitkänomaista leipävuokaa (vetoisuus yhteensä 4 l). Jaa taikina vuokiin. Kohota taikinoita liinalla peitettynä noin 1 1/2 tuntia.
Pistele leivät haarukalla. Kypsennä 175- asteisen uunin toiseksi alimmalla tasolla noin 1 1/2 tuntia.
Voitele limppuja paistamisen loppuvaiheessa vesi-siirappiseoksella 2–3 kertaa.
Anna leipien jäähtyä kokonaan ennen kumoamista.

Peitä leivät tarvittaessa leivinpaperilla paistamisen loppuvaiheessa, jos niiden pinta alkaa tummua liikaa.
Saaristolaisleivät ovat parhaimmillaan 2–3 päivää valmistuksesta ja ne säilyvät pussiin pakattuina hyvin huoneenlämmössä. Voit myös pakastaa leivät.
Resepti Maku-lehdestä


Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
Follow, what´s happening between a stove and a wine glass

QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
1 Comments
Share :

Vuoden 2016 vuoristorata


Mitä vuosi 2016 oli minulle?

Aivan huikeita matkoja. Viisi viikkoa joulun ja uuden vuoden aikaan kauniin Thaimaan auringon alla teki lähtemättömän vaikutuksen koko perheeseemme ja olisin koska tahansa valmis toteuttamaan tällaisen matkan uudelleen, kunhan vain aikataulut/rahatilanne sallisivat sen. Thaimaa on rakas. Tällä matkalla oli oma tarkoituksensa ja se selviää teille tämän vuoden aikana.




Hiihtoloman vietettiin Ylläksellä, mutta influenssa kaatoi Pikku Murun sängyn pohjalle ja omat laskuni jäivät yhteen päivään sen vuoksi. Aina ei onni suosi. Onneksi tämä vuosi oli kuitenkin matkojen suhteen onnistuneempi kuin edellinen, joka lähenteli luokkaa katastrofi sairaalareissuineen.

Pääsiäisenä Chile vei sydämeni ja meririippuvaisena jouduin myöntämään, että voin sittenkin matkustaa kohteeseen, jossa meri ei ole näkyvissä koko ajan. Chilen Atacaman alue jätti mieleeni kuvat, joita en koskaan unohda ja polttavan halun lähteä kiertämään kohteita, joista en ollut koskaan aiemmin osannut uneksiakaan. Enpä olisi muutama vuosi uskonut, että pääsen käymään Chilessä. Chilen viinitilavierailut ja tilojen tarinat synnyttivät idean. Saattaapi olla, että aloitan tänä vuonna idean toteutuksen.





Vapun vietimme Ylläksellä lasten lasketteluleirin tiimoilta. Erilainen vappu ja todella hieno sellainen. Ylläs on kaunis aina, oli ihana olla rinteessä kevään auringonpaisteessa.




Toukokuussa sain opiskeluni päätökseen ja valokuvaajan paperit taskuun. Elämäni ensimmäinen koulu, jota olisin voinut jatkaa pidempäänkin. Miten mahtavaa onkaan opiskella asiaa, josta tykkään hullunlailla. Ei tuntunut koululta vaan upealta mahdollisuudelta saada toteuttaa omaa unelmaansa.

Kesän saimme viettää Luvian saaristossa. Mökille vedettiin vesi sisälle ja sen myötä saimme keittiöön vesipisteen ja sisävessan. Aika iso juttua, kun asustelee mökillä useamman kuukauden. Olen ikionnellinen siitä, että pystymme viettämään mökillä kesän. Meren läheisyys tekee hyvää koko perheelle.




Terveydelliset ongelmani eivät ole antaneet periksi ja syksyllä tilanne oli pahimmillaan. Uskoni lääkärikuntaan horjui pahasti ja ymmärsin, että Suomessakin potilas voidaan jättää oman onnensa nojaan ja kohautella olkapäitä. Se, että olen ottanut yrittäjän sairauskuluvakuutuksen on pelastukseni ja sen turvin olen voinut etsiä lääkäriä joka auttaa. Valitettavasti tilanne ei ole vielä selvillä, mutta ehkä tämän vuoden aikana asiat selviävät. Uskon ja toivon niin.

Vuoden viimeinen matka tehtiin marraskuussa Viron Tallinnaan, jossa en ole pitkään aikaan käynyt ja jossa lapset eivät olleet käyneet koskaan ennen. Ensi kesänä lähdemme pidemmäksi aikaa kiertelemään sinne. Olin unohtanut miten rustiikkisen kaunis Tallinna on ja miten upeita ravintoloita siellä on.



Ihana joulun aika, jonka saimme viettää yhdessä sukulaisten kanssa kotona. Edellisen Thaimaassa vietetyn joulun kautta ymmärsin, että lumeton joulu ei olekaan major ongelma. Lisää valoja ja kynttilöitä takasi joulufiiliksen.

Kaiken kaikkiaan vuosi oli upea, jos terveydellisiä haasteita ei lasketa. Olen kuvannut todella paljon ja tänä vuonna kuvaan vieläkin enemmän. Kotistudion suunnitelma on pikku hiljaa hahmottunut ja toteutus alkaa tammikuun loppupuolella. Ensin pitää tehdä vuoden ensimmäinen matka kauniiseen Itävaltaan ja Alppien syleilyssä miettiä mitä tältä vuodelta haluaa.



Blogini vuosi 2016 oli historian hiljaisin ja syksyllä mietin pitkään jatkanko sitä enää ollenkaan. Kun ei ole paloa, ovat tulokset sen mukaisia. Palasin mielessäni blogin alkuaikoihin ja mietin miksi aloin sitä alunperin kirjoittamaan. Alkujaan blogissa oli sisustusjuttuja, ruokaa, viinejä, matkailua ja kaikkea mikä oli minua. Jotenkin blogini kategorisoitui ruokablogeihin ja sen myötä ruokajutut valtasivat lisää tilaa. Luultavasti blogi palaa tänä vuonna juurilleen ja tulee olemaan ruoka- ja viinipainotteinen lifestyleblogi. Haluan kirjoittaa niistä asioista, joista pidän. Ehdottomasti ruoka on iso asia, mutta  on niin paljon muutakin. Blogimaailman muuttuessa enemmän ammattimaiseen suuntaan on suuri osa blogeista kadottanut identiteettinsä. Ainakin minä seuraan sellaisia blogeja, joissa kirjoittajan persoonallisuus näkyy ja kuuluu. Tuntuu, että omanikin on ollut kadoksissa, mutta toivottavasti se tänä vuonna löytyy takaisin.

Ilman lukijoita blogia on turha kirjoittaa ja toivon, että te olette siellä tänäkin vuonna. Olisi mukava kuulla ajatuksianne ja varsinkin nyt haluaisin tietää, mitä te haluatte lukea blogistani? Millaisia juttuja kaipaatte? Onko joku tietty aihe mistä haluaisitte lukea? Mihin suuntaan haluaisitte blogini kehittyvän? Se on varmaa, että kuvia tulee olemman enemmän.

 Ihanaa, että olette olemassa - upeaa uutta vuotta 2017. Toivotaan, että tulee olemaan hyvä meille!



Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
Follow, what´s happening between a stove and a wine glass

QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
20 Comments
Share :
.hidden {display: none !important;}

Follow @johanna_koskiranta