Theme Layout

[Rightsidebar]

Boxed or Wide or Framed

[Framed]

Theme Translation

Display Featured Slider

Featured Slider Styles

[Centred]

Display Grid Slider

No

Grid Slider Styles

[style4]

Display Trending Posts

Display Author Bio

No

Display Instagram Footer

Don´t use my photos without my permission.
Ethän käytä kuviani ilman lupaani.
Copyright ©¸Johanna Koskiranta

Let's Connect

Miten ruokabloggari laihduttaa?


Täällä ollaan, en ole lopettanut ruoanlaittoa, mutta olen joutunut muuttamaan suhtautumistani ruokaan ja sen tekemiseen, sopeutuminen vaatii aikaa ja olen hidas sopeutuja.

Olen tajunnut, etten voi enää syödä ihan mitä haluan. Tämä ei minun kohdallani tarkoita aivan valtavia muutoksia, mutta tarkkailua. Olen aina syönyt terveellisesti, mutta nyt olen sisäistänyt, että terveellisyys saattaa olla myös miina painontarkkailua ajatellen. Tämä on saanut aikaan hetkellisesti jopa suurta epätoivoa. Olen draamaan taipuvainen.

En ole onnekseni koskaan ollut erityisesti makean perään, mutta rakastan ruokaa ja hyvää sellaista. Hiilihydraattitietoisen syömisen lisääntyessä rasva nousi kieltolistalta sen kaikissa muodoissa ja kaloreiden ajattelu oli "last season". Nyt olen yrittänyt pikku hiljaa palalta takaisin alkuasetelmiin ja palautella mieleeni ruokien kalorimääriä. En laske niitä orjallisesti, mutta yritän syödä järkevästi ja kaloritietoisesti. Tykkäänkö siitä, no en todellakaan! Aikamoista opettelua tämä on ollut, mutta voin selkeästi paremmin kun olen ottanut reilummin hiilihydraatteja jokapäiväiseen ruokavaliooni. Minulle tämä näyttää sopivan, olen saanut tehoni takaisin ja muistikin toimii taas paremmin.




Hämmentäviä hetkiä on ollut paljon, kuten viime viikolla. Terveelliset gourmet siemennäkkärit ovat suurelta osin öljyä ja kun siihen päälle sipaisee voita, juustoa ja leikkelettä, niin se vastaa kaloripitoisuudeltaan yhtä kokonaista ateriaa, mutta tämä versio ei kuitenkaan täytä mahaa kuten ateria. Tämä oli viime viikon miina, johon astuin. En kiellä, etteivätkö ne olisi terveellisiä, mutta tällä hetkellä en voi korvata ateriaa yhdellä pienellä näkkärinpalalla, oli se sitten miten hyvää ja terveellistä vain. Olen aina tiennyt mikä niiden koostumus on, mutta en ole vilkaissutkaan kalorien suuntaan. Olen myös tähän saakkaa heilutellut extra virgin oliiviöljypulloa huoletta erinäisten ruokien päällä, mutta vasta nyt muistanut että kohtuullisuus kannattaa, vaikka öljy olisi miten laadukasta tahansa. Löysin Eva Sololta täydellisen kauniin öljypullon, josta tulee öljyä vain vähän kerrallaan eli holtiton heiluttelu on paljon terveydelle turvallisempaa kun kerralla ei lorahda kokonaista desiä. Laitan kuvan InstaStoriesin puolelle. 
Suuri rakkauteni Lidlin täysirasvainen creme fraiche on nyt hetkellisesti jäissä. Addiktoitumiseni oli sitä luokkaa, että olisin voinut syödä sitä vaikka purkkillisen leivän päällä tai missä tahansa ja minkä kanssa vain. Otamme nyt hieman etäisyyttä, jotta osaan palata purkin ääreen kohtuus mielessäni. 

Entä sitten viini? Viinin juonti on vähentynyt radikaalisti, kohti hyvin paljon maltillisempaa kulutusta. Miksi? Koska haluan ja koska oloni tuntuu tällä hetkellä paremmalta näin. En ole ikinä pitänyt tipatonta tammikuuta, enkä nytkään halua mitään sellaista. Juon lasillisen kun siltä tuntuu ja haluan, mutta en avaa pulloa siksi että olisi perjantai tai lauantai, tosin saatan avata keskiviikkona. En enää avaa viiniä sen takia, että se on tapa tai että haluan rentoutua, vaan koska haluan lasillisen hyvää viiniä. Toisin sanoen yritän löytää rentoutumisen keinoiksi muutakin kuin viinin ja ruoan - tutkimusmatka on hyvällä mallilla. 

Tällä hetkellä syön 5 kertaa päivässä. Teen tavallista ruokaa, josta lasken kaloripitoisuuden suurin piirtein, oppiakseni näkemään millainen oikea annoskoko mistäkin ruoasta on ja välttääkseni suurimmat miinat. Kevyttuotteet ovat edelleenkin EI, kuten myös keinotekoiset makeutusaineet eli tässä tehdään todellista paluuta juurille. Yllättävän koville ottaa, mutta valitettavasti helppoa ratkaisua ei taida olla olemassakaan. Tiedän, että vuosi kuluu haparoiden, mutta sen jälkeen asiat löytyvät selkärangasta ja kaloritaulukoiden katsomisen voi lopetella. Ensi vuonna olen toivon mukaan oppinut syömään oikein ja sillä jatketaan loppuelämä. Toivottavasti olen myös muutaman kilon kevyempi.



Olen puolet elämästäni joutunut kärsimään allergioista ja sairauden hoitoon liittyvistä ruokavaliorajoituksista itseni ja tyttäreni kanssa. En enää ikinä aloita mitään -ton ruokavaliota ilman pakottavaa syytä. Olen onnellinen, että saan syödä näinkin monipuolisesti enkä halua asettaa itselleni mitään raja-aitoja mihinkään ruoka-aineryhmään.  Minulla on todettu vilja-allergia, mutta senkin kanssa luistelen tällä hetkellä aivan liikaa. Olisi niin ihana pystyä syömään mikä tahansa leipä kun sellaisen aika olisi, mutta pitkäaikaisen altistuksen jälkeen huomaa ettei allergia ole kadonnut. Tästä syystä blogista löytyy jatkossakin sekä gluteenittomia että tavallisia reseptejä. 

Voitte siis luottaa, ettei minusta tulee sokeritonta, gluteenitonta ja vegaania ilman pakottavaa syytä. 
Päinvastoin, luulen että jatkossa taidan nauttia kaikkian trendien vastaisesti ruoasta entistäkin löysemmin rantein, nillittämättä mistään sen suuremmin. Keinotekoiset makeutusaineet pysyvät kieltolistalla ja tietyt lisäaineet välttelen edelleen, mutta kun ruoanteko ei maistu, nappaan surutta einekset kaupasta, onneksi niitäkin on jo hyvälaatuisia.

Kunpa ihmiset ymmärtäisivät mikä rikkaus on kun saa voi syödä mitä tahansa, kun ei ole mitään terveydellistä syytä rajoittaa mitään - kohtuullisesti kaikkea! Elämästä ei kannata tehdä ruoan kautta sen vaikeampaa kuin se on. Näin ruuhkavuosien keskellä osaa jo antaa itselleen anteeksi, että menee välillä sieltä mistä aita on matalalla. Muuten ei jaksaisi ja stressin aiheita on niin paljon muutenkin. 

Minulle riittää nyt, että ruoka on hyvää ja ravintorikasta, paljon kasviksia, sopivasti lihaa ja hiilihydraattia. Herkuttelua tietenkään unohtamatta, koska elämässä pitää olla myös sen kaltaisia nautintoja. Viinivinkkejä tulee näkymään aina silloin tällöin koska rakkauteni hyvään viiniin ei ole kadonnut mihinkään. Jatkossa tulette näkemään myös vinkkejä hyvistä eineslöydöistä (koska ruuhkavuodet) ja niin paljon muutakin elämänkirjoa ja matkoja (koska ruuhkavuodet), kerron myös miten elämäntaparemonttini edistyy ja tätä kaikkea voi seurata myös lähes livenä InstaStoriesin puolella, koska minä dinosaurus olen tykästynyt siihen.

Täällä siis ollaan, omalla tavallaan uuden äärellä, mutta oikeasti palanneena takaisin vanhaan. Kulmat taas astetta hiotumpana ja elämää yritetään jatkaa astetta rennommalla otteella.




Lisää menossa olevasta elämäntaparemontista voi lukea täältä


Enemmän elämää lähes livenä InstaStoryssa





QuickEdit
Hellan ja viinilasin välissä
0 Comments
Share :

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaunis kiitos viestistäsi!

.hidden {display: none !important;}

Follow @johanna_koskiranta